Lait, asetukset ja ohjeet

Osaamistavoitteet:
18. Toimit ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa lakien, asetusten ja ohjeiden mukaan
18.1 Ymmärrät lainsäädännön velvoittavan opettajan työssä
18.2 Tiedät opettajan toimintaa velvoittavan lainsäädännön ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa

Kaikissa oppilaitoksissa käytetään julkista valtaa. Työssään opettaja käyttää julkista valtaa suhteessa opiskelijaan ja opettajan työ pohjautuukin lainsäädäntöön. Suomen perustuslaissa 2§3 sanotaankin, että julkisen vallankäyttö tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia tarkoin.

Hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen opettajan käytännön työssä.

Perustuslaki velvoittaa opettajaa toimimaan työssään korostaen yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta, yksilöllisiä opintopolkuja sekä inkluusiota. Jokaisella ihmisellä on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. (Perustuslaki 6§, 7§)

 

Opettajan työ julkisenvallan käyttäjänä pohjautuu siis perustuslakiin, jota konkretisoi hallintolaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. (Hallintolaki 6.6.2003/434). Konkreettisesti: opettajan tehtävä on saada mahdollisimman moni oppimaan. Hallintolaista 6 § löytyy myös hallinnon oikeusperiaatteet: opettajan  on kohdeltava opiskelijoita tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin ja opettajan on myös toimittava puolueettomasti ja toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. On siis tärkeää, että opettaja työssään ei käytä valtasuhteita väärin ja esim. opiskelijan "pärstäkerroin" ei saa vaikuttaa opetuksen laatuun tai arviointiin. Hallintolain 7§ palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on oikeus saada hyvää ja laadukasta opetusta ja opettajalle on myös taattava rauha suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti eli opiskelijat eivät myöskään saa häiritä opetusta. Palveluperiaatteeseen kuuluu myös opettajan saavuttettavuus; yhteystiedot, miten opettajan saa kiinni ja esim. poissaolotiedoite, jos opettaja ei ole paikalla. (Hallintolaki 6.6.2003/434, 6§, 7§)

Hallintolain 8§ neuvonnasta tarkoittaa tässä kontekstissa sitä, että opettajalla on velvollisuus tarjota neuvontaa opintojaksoon liittyvissä asioissa. Opettajalla on myös velvollisuus ohjata opiskelija ongelmansa kanssa eteenpäin, jos itse ei osaa neuvoa tai ohjata. Hallintolain 9§ koskee hyvän kielen käytön vaatimusta. Opettajan on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kiroilu ja muutenkin epäsopiva kielenkäyttö eivät kuulu opettajalle. (Hallintolaki 6.6.2003/434, 8§, 9§) Ammattitermejä opetuksessä mielestäni kannattaa käyttää harkiten, vähän kerrallaan, jotta opiskelijat ehtivät sisäistää ne. Ammattitermit on syytä avata ja käyttää rinnakkain perussanan kanssa, näin sanoista tulee tuttuja. Esim. sairaalamaailmassa käytetään paljon lyhenteitä ja latinankielisiä sanoja, jos opiskelija on kuullut ne jo tunnilla, niin on helpompi ymmärtää  käytännössä. Huumorin käyttö opetuksessa on sallittua, itse ainakin ajattelen, että hyvällä tuulella asiatkin tarttuva paremmin mieleen. Vastavuoroinen huumori tunnilla on opettajan päivän pelastus.

Hallintolaissa puhutaan myös viranomaisten yhteistyöstä 10§, tämä pitää sisällään opettajien välisen yhteistyön, yhteistyön muun koulun henkilöstön kanssa sekä viranomaisyhteistyöhön. Opettajana meidät on velvoitettu yhteistyöhön opiskelijan hyväksi, opettajan työ ei ole vain pelkkää opettamista. (Hallintolaki 6.6.2003/434, 10§)

Opiskelijan velvollisuudet ja työrauha

Opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ei pelkästään oikeuksia. Yleisiä velvollisuuksia ovat esim. osallistuminen opetukseen, käyttäytyminen, tehtävien suorittaminen asiallisesti. Ammattikorkeakoulu opiskelijoiden velvollisuuksiin kuuluu ilmoittautuminen määräaikaan mennessä opiskelijaksi. Opintoja aloittavan opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Opiskelijalla on myös velvollisuus suorittaa opinnot määräajassa, tarvittaessa ammattikorkeakoulu voi myöntää lisäaikaa. Kokopäiväopiskelijan on suoritettava  opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. (Lapin AMK Tutkintosääntö 2015, Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 30§)

Opiskelijalla on velvollisuus asialliseen käyttäytymiseen. Ammattikorkakoululain mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Kurinpidollisena toimenpiteenä opiskelija voidaan myös erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään vuodeksi. Jos opiskelija häiritsee tai käyttäytyy uhkaavasti tai väkivaltaisesti voidaan opiskelija määrätä poistumaan opetustilasta. Osallistuminen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 38§)

Opiskelijalla on myös salassapitovelvollisuus, tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on velvollisuus pitää salassa työpaikan käytännön työtehtävien yhteydessä saamansa tiedot. Työpaikoilla opiskelijoilla on siis samat velvollisuudet kuin työntekijöillä. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 33§). Omassa työssäni korostan myös sairaanhoitaja/terveydenhoitajaopiskelijoille salassapitovelvollisuutta myös opetustuntien ulkopuolella. Käytän opetuksessa paljon esimerkkejä omasta työstäni kätilönä ja terveydenhoitajana, Länsi-Pohjan alue on pieni ja vaikka esimerkeissä en tietenkään käytä nimiä, saattaa potilastapaukset olla tunnistettavissa, sen vuoksi sovimme kurssin alussa, että mitään kertomiani esimerkkejä ei viedä luokkahuoneen ulkopuolelle.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja työrauhaan (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 32§). Opettajan tulisi opetustilanteessa taata opiskelijalle työrauha ja oikeus omien mielipiteiden esiin tuomiseen. Opettajalla on velvollisuus puuttua jo varhaisessa vaiheessa epäkohtiin opetustilanteissa. Ryhmälle on hyvä laatia pelisäännöt ja pyrkiä ryhmäyttämään heidät heti koulutuksen alussa, parasta työrauhan ylläpitoa on siis ennakoiminen. Jos ilmapiiri ja tunnelma ryhmässä on hyvä, säilyy myös työrauha. Opettajan on myös muistettava perustuslaista nouseva yhdenvertaisuus ja tasavertaisuus ryhmäläisten kanssa. Itse ajattelen, kun opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa kurssin toteutusta, he ovat myös innokkaasti opiskelussa mukana, tunneilla on hyvä fiilis ja työrauha säilyy meillä kaikilla. Opetuksen tulisikin olla  motivoivaa ja oppimista edistävää toimintaa. Opiskelijoilla on oikeus oppia ja etuoikeus opiskeluun ja sekä opettaja että opiskelija on vastuussa opiskelusta ja opiskelumotivaatiosta.

Myös koulun yleiset pelisäännöt on hyvä olla opiskelijoiden tiedossa,  Lapin AMK:lla on omat  pelisäännöt. 

Salassapitosäännökset ja tietosuoja opettajan työssä

Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei sitä laissa erikseen toisin säädetä. Oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta on jokaisen perusoikeus. Myös oikeus yksityisyyteen eli yksityiselämään ja henkilötietojen suojaan ovat perusoikeuksia. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621, 1§, Vehkamäki, Lahtinen, Tamminen-Dahlman 2013)

Julkisuuslaissa on myös salassapitovelvoitteet aukikirjoitettu luvussa 6, näitä ovat asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto.  Salassapitosäädösten mukaan koulumaailmassa on useita salassa pidettäviä asiakirjoja. Näitä asiakirjoja ovat oppilaan opetuksesta vapautumista koskevat asiakirjat, oppilashuollon asiakirjat, koesuoritukset, todistukset, soveltuvuuskokeet, erityisen tuen merkinnät ja yhteystiedot, jos merkintä turvakiellosta. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621, 1§, 22§).

Hyvän tiedonhallintatavan noudattaminen on tärkeää, jotta julkisuus ja salassapito toteutuisivat. Viranomaisen tulee huolehtia asiakirjojen, tietojärjestelmien ja niihin sisältyvien tietojen saatavuudesta, käytettävyydestä, suojaamisesta ja eheydestä ja muista tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Oppilaitoksissa käsitellään paljon oppilaiden ja henkilöstön henkilötietoja. Tärkeää on muistaa henkilötietojen käytön minimointi ja henkilön tietoja voivat käsitellä vain ne, jotka tarvitsevat tietoa ja tietojen käsittelyn tulee olle asiallisesti perusteltua. (Vehkamäki ym. 2013.)

Tietosuojavaltuutettu on oiva apu näissä asioissa ja löytyy täältä: tietosuojavaltuutettu

Opettaja opiskelijan oikeusturvan varmistaja

Oikeusturva on Suomen perustuslain mukaan jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka oikeudellisesti turvaa sen, että lakeja sovelletaan kaikkiin yhdenmukaisesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti.  Opetussuunnitelma ja opiskelijavalinnat ovat keskeisessä asemassa käsiteltäessä opiskelijan oikeusturvaa. Huolella laaditut opiskelijavalinnan perusteet ja opetussuunnitelmat ovat opiskelijan ennakollisen oikeusturvan tae. Selkeästi laadittu opetussuunnitelma edesauttaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja tavoiteajassa. (ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijalla on velvollisuus suorittaa opinnot määräajassa) (Laukkanen, 2008)

Opiskelijan oikeustaurvan kannalta on myös tärkeää, että opiskelija tietää velvollisuutensa, kuten jos opiskelija ei ole ilmoittautunut opintoihin määräajassa, hän menettää opintooikeuden ja jos opiskelija haluaa jatkaa opintojaan, hänen on haettava opintooikeutta uudelleen. Nämä edellä mainitut asiat tulevat suoraan ammattikorkeakoululaista. Hallintolaki määrittelee viisi oikeusperiaatetta, joita ovat yhdenvertaisuus-, objektiiviteetti-, suhteellisuus-, tarkoitussidonnaisuus- ja luottamuksensuojaperiaate, nämä periaatteet ohjaavat opetusta ja opintojen ohjausta.

Opiskelijalla on oikeus saada opintojen aikana ohjausta ja esim. Lapin ammattikorkeakoulun opintojen ohjaus perustuu ammattikorkeakoulun erilliseen hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelmaan 

Opetukseen osallistuminen ja opintojakson suorittaminen on mahdollista vain, jos opiskelija on ilmoittautunut opiskelijaksi. Opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet käydään läpi ensimmäisellä kontaktikerralla.

Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Tavoitteet ja kriteerit ovat aukikirjoitettu kulloinkin voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Arviointikriteerit tarkennetaan vielä opintojakson toteutussuunnitelmassa. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat opintojakson osaamistavoitteet. On opiskelijan oikeus saada tietoa arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa ja hänelle on annettava mahdollisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, jos ei ole tyytyväinen arviointiin. Jos opiskelija ei saa kolmella suoritus kerralla hyväksyttyä arvosanaa, hänen on suoritettava opintojakso uudelleen. Hyväksytyn arvosanan saa korottaa yhden kerran. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkaisemisen jälkeen. Tenttipapereita eikä muitakaan tehtäviä saa luovuttaa ulkopuolisille ilman opiskelijan lupaa, ne eivät myöskään saa olla julkisesti jaossa. Opettajan on arvioitava ja winhattava opintosuoritukset (koskee myös harjoittelua ja opinnäytetyötä) mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa. (Lapin AMK, Tutkintosääntö, 2015)

Kurinpito menettelyissä sovelletaan ammattikorkeakoululakia (932/2014) ja Lapin AMK:n antamaa täydentävää ohjeistusta. Opiskelijaa tulee kuulla ennen kurinpitotoimiin liittyvän asian ratkaisemista. Vilppiin syyllistynyt poistetaan välittömästi tenttitilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi tai plagiointi havaitaan vasta tentin, opinnäytetyön, harjoitustyön tai raportin luovuttamisen jälkeen.(Lapin AMK, Tutkintosääntö, 2015)

Hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on yksi tärkeä osa opiskelijan oikeusturvaa. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja. Hyväksilukemisessa on kolme päätapaa: korvaaminen, sisällyttäminen sekä hankitun osaamisen tunnistaminenja tunnustaminen (HOT).(Lapin AMK, Tutkintosääntö, 2015)

Ohessa tupettajien tuotos aiheesta: Opiskelijan oikeusturva

Opettajaa velvoittavan lainsäädännön kannalta itselleni tärkeäksi sivustoksi nousee opentekoa.fi, jossa on käytännönläheisiä materiaaleja tekijänoikeuksista. Varsinkin kansainvälisessä opetuksessa käytän paljon asiaa selventäviä videoita.  Kopiokissa selventää asiaa... Eli luokkahuone ei ole julkinen tila, niin youtube-videojen katsominen on sallitua, ymmärsinkö oikein?

Tekijänoikeudet mietittää minua myös, täältä löytyy siihen vastaus: tekijänoikeudet.

Kiitos seurasta blogini seuraaja, päätän blogikirjoitukseni yhteen lempibiiseistäni, pus, pus:

Lähteet:
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Viitattu 28.12.2016

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6

Hallintolaki 6.6.2003/434. Viitattu 28.12.2016 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#L2P6
Henkilötietolaki 22.4.1999/523. Viitattu 29.12.2016 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 28.12.2016 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932#Pidp4138384

Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998. Viitattu 28.12.2016 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980630#Lidp4139920
Laki viranomaisen toiminnassta julkisuudessa 21.5.1999/621. Viitattu 29.12.2016 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621#L6
Laukkanen 2008. Opiskelijan oikeusturva. Joensuun Yliopisto. Viitattu 29.12.2016

Tutkintosääntö, Lapin AMK. 2015. Viitattu 28.12.2016 http://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20AMK%20tutkintosääntö.pdf
Vehkamäki, Lahtinen &Tamminen-Dahlman 2013. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas 2013:7. Opetushallitus. Viitattu 29.12.2016 http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf

 





Ammatillinen kohtaaminen ja opiskelijan ohjaaminen

Heippa vaan arvoisat blogini seuraajat!

Viime postauksesta onkin aikaa... Mutta nyt tiedossa on painavaa sanaa :) Paljon on pedagogisella saralla ehtinyt tapahtua. Uuteen työpaikkaani olen kotiutunut todella hyvin, työkaverit ovat kivoja ja auttavaisia sekä mikä parasta kahvihuoneessa on rento meininki ja ilmainen kahvi. Ensimmäisen kurssin luennot sain päätökseen 1.9 ja toteutukseen olen tyytyväinen. Opeopinnoista saamani innostuksen myötä, perustin ryhmälle suljetun facebook ryhmän, sinne olen jakanut ajankohtaisia artikkeleita ja sitä käytän myös yhteydenpitovälineenä opiskelijoiden kanssa käytännön jakson aikana. Ja mikä parasta, opiskelijat ovat jakaneet sinne myös artikkeleita. I am so happy!  Olen jo innovoinut kurssia eteenpäin, jos vielä joskus saisin opettaan saman kurssin, niin perustaisin pariksi päiväksi oppilaitokseen äitiysneuvolan, oikeilla asiakkailla. No, se tästä aiheesta.

Osaamistavoitteet:
15. Ohjaat opiskelijan ammatillista kasvua ottaen huomioon oppimisprosessin vaiheen
16. Toimit tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa sekä opiskelijoiden että ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun muiden toimijoiden kanssa
16.1 Kohtaat opiskelijat ryhmänä ja yksilönä tilanteen mukaan

Tiistaina meillä oli AC-istunto (enskerralla muuten keitän termariin kahvia, ei nimittäin nuo lakisääteiset kahvitauot oikein toteudu ;). Saimme aiemmin edellisellä viikolla aiheen, johon perehtyä. Webinaarin aihe oli ammatillinen kohtaaminen ja opiskelijan ohjaaminen. Meidän opiskelojoiden kokoamat opetussessiot olivat mielenkiintoisia ja kokonaisuudessaan ilta oli onnistunut. Jokainen oli valmistautunut iltaan, osallistui keskusteluun ja webnaarin loppua kohti keskustelu ja pohtiminen lisääntyi. Minä olin valmistautunut pitämään opetusstuokion tietenkin yksin ja kuinka ollakaan Anitta meijän tupettajien ryhmästä oli myös samassa ryhmässä. Sulassa sovussa ja yhteistyössä esitimme aiheemme ja hyvin meni! Taisimme yllättyä itsekin.

Tupettajien esitys webnaarissa 1.9.2016

Tässäpä minun koosteeni illan oppimäärästä:

Ammatillisen kasvun ohjaaminen on koko opiskeluajan prosessi. Meidän tulevien ohjaajien/opettajien on oltava ajan hermolla ja toimia työelämän kanssa yhteisymmärryksessä. Kehittää opintoja yhä enemmän tavalla, joka tukee tulevaisuutta ja jokainen oppilas saisi omat lahjansa ja potentiaalinsa käyttöön. Jokainen oppilas olisi tulevaisuuden huippuosaaja. Oppijoita on erilaisia ja opettajan tehtävä on tunnistaa erityistukea tarvitsevat, mutta myös erityislahjakkaat. Mielestäni opettaja on onnistunut tehtävässään, jos hän kulkee opiskelijan rinnalla ja ns. saattaa hänet työelämän osaajaksi. Myös Wihersaari (2010) väitöskirjassaan toteaa, että kohtaamisen tavoitteena on kasvamaan saattaminen (Wihersaari, 2010, 280)  Apunaan opettaja voisi käyttää ohjauskeskusteluita, HOPS:aa ja vahvaa kytkeytymistä työelämään. Itse koen ITSEARVIOINNIN tärkeäksi osaksi ammatillista kasvua ja oppimista. Opintojakson jälkeen, miksei välilläkin, opiskelija pohtii omaa oppimistaan ja tavoitteisiin pääsyä. Miten meni? Mikä meni hyvin? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Mikä tuki oppimista/mikä ei tukenut?

Oppilaan ammatillinen kasvu on matka -ei määränpää.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista. Työssäoppiminen luo omat haasteensa oppimiseen, mutta myös mahdollisuudet. Terveydenhuollossa tämä on tuttua, teorian ja käytännön integraatio, oppilaitoksessa opiskelija saa tietopohjansa ja käytännön harjoittujaksoilla asia todellistuu, selkiytyy ja ymmärtäminen syvenee.

Työssäoppiminen tuo haastensa myös opettajuuteen, yhteistyön merkitys työelämänedustajien kanssa korostuu.  Mielestäni olisi  tärkeää, että opettaja itsekin välillä olisi käytännön työssä, oma ammattitaidon ylläpitämiseksi ja päivättämiseksi. Opiskelijat arvostavat tuoretta tietoa ja osaamista koulutuksessa.

Opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun ohjaaminen on tätä päivää, osaamisperusteisen oppimisen yleistyminen ammatillisessa koulutuksessa lisää "hopsilaisten" määrää. Hopsissa opiskelija on keskiössä ja opiskelijan oma aktiivisuus vie opintoja eteenpäin. Ohjaajan roolissa korostuu opiskelijan tunteminen, opiskelijan aikaisemmat opinnot ja osaaminen ja tulevaisuuden suunta, mikä on opintojen tavoite ja sitten vielä tarvitaan ohjaajan apu/rinnalla kulkeminen kohti tavoitetta. Oppilaitosten ammattitaitoinen opinto-ohjaaja on mielestäni tärkeä  linkki opiskelijan opintopolun varrella. Lapin AMK:n HOPS asiat löydät linkistä. 

Tupettajien aihe oli opiskelijaryhmän ohjaaminen. Katsoppa meidän tuotosta täältä: https://padlet.com/puukko_saila/hchc6zhdqemn 

Mielestäni saimme aikaan hyvän kokonaisuuden. Ryhmäytyminen ja toimiva ryhmädynamiikka edistää oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. Ryhmäyttäminen on prosessi, jossa ryhmäläiset oppivat tuntemaantoisensa, ovat vuorovaikutusessa, luottavat toisiinsa ja viihtyvät.

Ryhmän vaiheet:

• alkuvaihe (ryhmäytyminen)
• kuohuntavaihe (konfikteja, kireyttä ilmapiirissä)
• vakiintumisen vaihe (kannetaan vastuuta)
• kypsäntoiminnan vaihe (työskentely tehokasta)
• lopetusvaihe (keskeneräiset asiat saatetaan loppuun)

Ryhmän ohjaajan rooli (tutorin rooli)

• alkuvaihe: ryhmän virittäminen, ryhmän tavoite/perustehtävä, käytännön pelisäännöt
• kuohuntavaihe: rajojen selkiyttäminen, ristiriitojen esiinnosto
• yhteisövaihe: yksilön tukeminen ryhmässä, vuorovaikutustaidot
• kypsäntoiminnan vaihe: tutor antaa tilaa ryhmälle
• lopetus: päätösrituaalit

Töissä mietin kovasti erästä opiskelijaryhmää.  Mikähän ryhmäytymisen vaihe on jäänyt käymättä? Ryhmä kertoi, että heidän ryhmänsä on paras, mutta selkeästi ryhmässä edelleen dominoi kaksi äänekästä opiskelijaa. Onkohan se kaikille ok? Ehkä keskustelua ryhmänä toimisesta ei oltu käyty tai ryhmän yhteisö vaiheessa yksilöitä ei oltukaan tuettu tai ryhmällä ei ollut sääntöjä. Liki jokaisella opettajalla on tutoroitavia ryhmiä ja siihen annettu aika rajallista. Tutorin työ opintojen etenemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, olisiko syytä lisätä siihen resursseja ja keskittää tutorointia?

Dialogiosaaminen kiehtoo minua. Dialogiosaaminen on yhdessä ajattelemisen taitoa. Dialogin avulla syvennetään tehokkaaseen oppimiseen kuuluvaa reflektiota. Puhutaan ja kuunnellaan yhtä paljon. Dialogiosaaminen on osa sosiaalista kyvykkyyttä, yhdessä "kudotaan" synteesiä ja täydennetään puuttuvat palat. Vuosia työelämässä terveydenhuollossa on tullut selväksi dialogin puuttuminen,  varsinkin jos yritetään tehdä seudullista yhteistyötä, jokaisen oma tontti on tärkein! Sotesopassa kuntapäättäjiä voisi hieman valistaa dialogisuuden tärkeydestä, se auttaisi ehkä kohti parasta päämäärää.

Jälkikirjoitus: Jokainen opiskelija on yksilö ja sitä pitää kunnioittaa. Opintokokonaisuutta suunniteltaessa on tärkeä ottaa huomioon opiskelijpiden ammatillinen kasvu ja opintojakson ajankohta. Tällä hetkellä olen opettanut kuudennen lukukauden opiskelijoita, heillä on jo runsaasti tietoa ja taitoa, joten vaatiakin saa. Jokaiseen opintojaksoon kuuluu tutkimuksellinen/tieteellinen osio. Minun opettamassani kurssissa opiskelijat etsivät mielenkiintoisen tieteellisen artikkelin tai tutkimuksen, josta työstävät kirjallisen työn. Laadukkaasti tehdyllä tehtävällä voi nostaa arvosanaa yhdellä numerolla. Tehtävien joukosta löytyy aina helmiä, synteesiä ja laadukkaita tutkimuksia ja omaa reflektiota aiheesta, nautinnollista lukemista!

Jokainen opiskelija on oikeutettu ohjaukseen. Usein opiskelijat jäävät tunnin jälkeen kyselemään neuvoa ja opastusta. Yksilöohjaus korostuu myös opinnäytetyöprosessissa. Koen tehtäväkseni jälleen saattajan roolin, yhteistyössä ja toisten kunnioittamisessa on voimaa!

Jälkikirjoituksen jälkikirjoitus: työyhteisössämme on mahtava määrä huippuosaajia. Parasta oppimista opettajaksi on tiimiopettajuus. Terveisiä huippu työkavereille Meripuiston Kampukselle!

Lähteet:

Virtanen, A. 2014. Koulutusalat työssäoppimisen erilaisina oppimisympäristöinä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16 (1), 10 - 27. http://www.okka-saatio.com/aikakauskirja/pdf/Aikak_2014_1_A_Virtanen.pdf

Wihersaari, J. 2010. Kohtaaminen – opettajuuden ydin? Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 23.5.2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8310-

Martela, F. & Järvilehto, L. 2012. Ammattiosaajan hyvä elämä. Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edistämiseksi. Helsinki: EHYT. Julkaistu myös verkkojulkaisuna (viitattu 20.6.2016):

http://www.frankmartela.fi/bibliography/MartelaJarvilehto2012_AmmattiosaajanHyvaElama.pdf

Ohvo, S. & Immonen, T. 2015. Yksilöllisyyttä ja joustavuutta opintopolkuihin. Julkaisussa J. Laukia, A. Isaccson, K. Mäki & M. Teräs (toim.) Katu-uskottava ammatillinen koulutus - uusia ratkaisuja oppimiseen. Haaga-Helian julkaisuja. Sivut 102-109. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/hh_katu-uskottava_verkko2.pdf

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen 2014. Helsinki. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/165193_161129_nakokulmia_henkilokohtaistamiseen.pdf

Aarnio, H. 2013. Dialogisia menetelmiä huippuosaamisen kehittämiseen. Teoksessa T. Eerola (toim.) Kohti ammatillista huippuosaamista. HAMK:n julkaisuja. Sivut 75-79.  http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56363/HAMK_Kohti_huippuosaamista_FIN_2013_ekirja.pdf?sequence=3

Guttorm, T. & Laajala, T. 2013. Study group -opas opettajille. OAMK; ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja

http://oamk.fi/amok/emateriaalit/files/5413/8451/0863/SGopas_opettajille040613.pdf

Guttorm, T. & Laajala, T. 2013. Study group -opas opiskelijoille. OAMK; ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja

http://oamk.fi/amok/emateriaalit/files/9613/8451/0884/SG-opiskelijanopas040613.pd

Ryhmäilmiö - ryhmän ohjaajan käsikirja. 2015. Ehkäisevä päihdetyö EHYT.

http://www.ehyt.fi/sites/default/files/Ryhmailmio_verkko.pdf