Osaamistavoitteet:
4. Opetat ja ohjaat oman alasi koulutuskokonaisuuden tutkinnon perusteiden/opetussuunnitelman mukaisesti
5. Toteutat opetusta pedagogisesti perustellen
5.2 Käytät pedagogisesti perusteltuja, monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä
Onnea on päästä opettamaan omaa vahvinta substanssiosaamistaan nuorille ja innokkaille opiskelijoille.
Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan perusopintoihin kuuluu naisen ja perheen hoitotyö ja naistentaudit 6op, opintokokonaisuus toteutetaan kuudennella lukukaudella.
Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet ovat:
Opiskelija
osaa soveltaa hoitotyön prosessia naisen, lasta odottavan perheen, synnyttäneen äidin ja perheen ja vastasyntyneen hoitotyössä
osaa toteuttaa terveyttä edistäviä menetelmiä naisen, miehen ja monimuotoisen perheen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä
osaa toteuttaa hoitotyötä ottaen huomion naisen ja perheen hoitotyön erityispiirteet
osaa toteuttaa turvallista lääkehoitoa naisen ja perheen hoitotyössä
osaa kuvata ja selittää tavallisimmat naisen ja perheen hoitotyöhön sekä naistentauteihin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Osaa ohjata ja valmistella tutkimuksiin.
Osaamistavoitteiden pohjalta olen työstänyt opintokokonaisuutta. Perehtymällä kirjallisuuteen ja ajankohtaisiin tieteellisiin tutkimuksiin aloitin opintojakson rakentamisen. Minulla on myös pitkä työhistoria ja tuoretta tietoa käytännöstä, sitä hyödynnän opetuksessa.
Perehdyin suunnitteluvaiheessa erilaisiin pedagogisiin menetelmiin, hyviksi lähteiksi osoittautuivat esim. Lapin amk:n oma julkaisu: Innostusta oppimistilanteisiin sekä amokin videoita läpikäymisen pedagogiikka, aktivoivat työtavat ja täydellinen opetusmenetelmä. Tärkeää on miettiä minkälaisella toiminnalla osaamistavoitteet ovat saavutettavissa. Uskoisin, että opetus tilanteen rytmittäminen eri menetelmillä edistää opiskelijoiden aktivointia ja kiinnostus aiheeseen säilyy ja kiinnostus älypuhelimeen vähenee...
Hauskoja tilanteita sattui tunneilla. Olin suunnitellut intoa puhkuen näyttelykävely periaatteella opetustapahtuman. Opiskelijat olivat sangen tyytymättömiä, he olivat halunneet kuulla minun esimerkkejä käytännöstä. Itselle tuli hieman ristiriitainen olo, mutta näyttelykävely toteutettiin.
Padlet alustaa olen nyt paljon käyttänyt opetuksessa. Jaan opiskelijoille pieniä osa-alueita opintokokonaisuudesta, he työstävät aiheesta powerpoint alustuksen ja esityksen jälkeen keskustelemme aiheesta. Padlet toimii mielestäni hyvin myös tenttimateriaalin keräysalustana. Olen myös luonut "itseopiskelumateriaalipadlettejä"
Mielestäni opettajana minun tulee toimia innostaen oppimaan ja hakemaan tietoa. Esimerkkien avulla selvennän asioita, koska työhistoriani on Meri-Lapin alueella, myös esimerkit ovat sellaisia, että jostakin asiayhteydestä tapauksen voi ehkä tunnistaa. Sairaanhoitajaopiskelijaa velvoittaa sama vaitiolovalvollisuus, kuin valmista sairaanhoitajaa ja minun kertomani esimerkit jäävät luokkatilan sisälle.
Valmistuvan terveydenhoitaja ryhmän kanssa käytin opetusvälineenä facebookia. Suljettuun ryhmään linkitin uusia tutkimuksia ja hyviä aiheeseen liittyviä nettisivuja, kurssin edetessä myös opiskelijat linkittivät mielenkiintoisia artikkeleita ja tutkimuksia. Facebook on erittäin hyvä opettamisen työkalu.
Lähteet:
Hyppönen, O. & Linde´n S. 2009. Opettajan käsikirja - opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 12.2. 2017 http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789622480637.pdf
1. Suunnittelet oman alasi koulutuskokonaisuuden tutkinnon perusteiden/opetussuunnitelman pohjalta osaamisperusteisesti
1.1 Tiedät opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat
2. Suunnittelet osaamisperusteista opetusta ja ohjausta opiskelijalähtöisesti oppimisen teorioita hyödyntäen
2.1 Ymmärrät ja hyödynnät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
2.2 Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetukseen ja ohjauksen suunnittelussa
3. Otat huomioon opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden
6. Opetat ja ohjaat opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiden
Osaamisen osoittaminen perustuu webinaareihin 27.9.2016 oppimisteoriat ja mallit, 1.11.2016 opetussuunnitelma ja opetuksen suunnittelu, teoriatietoon sekä käytännönkokemukseen.
Lapin AMK:n sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmasta löytyy tutkintonimike ja mitä NQF-tasoa tutkinto vastaa. (NQF= National qualification framework eli tutkintojen kansallinen viitekehys) Lapin amk:n sairaanhoitaja-tutkinto vastaa NQF 6 tasoa, mikä tarkoittaa sitä, että valmistuttuaan sairaanhoitaja hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot (teoria, keskeiset käsitteet, menetelmät ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen) ja ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa sekä osaa soveltaa oppimaansa ja kykenee luoviin ratkaisuihin. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Opetussuunnitelma pitää sisällään hakukriteerit, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, koulutusohjelman profiili, keskeiset oppimistulokset, valmistuneiden työllistymistä kuvaava profiili, jatko-opintokelpoisuus, arviointikriteerit ja menetelmät, tutkinnon myöntämisen edellytykset ja opiskelutapa. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Opetussuunnitelma on jaettu vuositeemoihin: 1. hoitotyöhön perehtyjä, 2. Hoitotyöhön harjaantuja, 3. hoitotyön soveltaja ja 4. hoitotyön kehittäjä. Kolmannen vuoden vuositeemassa johtaminen ja yrittäjyys, kliininen hoitotyö ja ohjaus- ja opetusosaamisen kompetenssit ovat keskiössä. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Minun opettamani kurssit kuuluvat ammattiopintoihin, 3 vuoden opintoihin, jossa opiskelijat ovat jo hoitotyön soveltajia. Heidän osaamistavoitteitaan ovat: osata olla hoidollisesti läsnä, ohjata ja opettaa eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita/potilaita heidän terveyttään ja toimintakykyään edistäen yhteistyössä asiakkaiden/potilaiden läheisten kanssa. Heidän päätöksenteko hoitotyössä perustuu näyttöön sekä hoitotyön laatuun ja turvallisuuteen. Opiskelijat omaavat edistyneet taidot ja osoittavat asioiden hallintaa. Opiskelijoilla on kykyä soveltaa ja tehdä luovia ratkaisuja, joita vaaditaan erikoistuneilla hoitotyön ammattialoilla monimutkaisten tai ennakoimattomien tilanteiden ratkaisemiseksi. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Opettamani kurssi on 6 opintopisteen naisen ja perheen hoitotyö ja naistentaudit. Kurssi sisältää itsenäistä opiskelua 1op. Kurssin osaamistavoitteet ja teemat ovat:
Opiskelija
osaa soveltaa hoitotyön prosessia naisen, lasta odottavan perheen, synnyttäneen äidin ja perheen ja vastasyntyneen hoitotyössä
osaa toteuttaa terveyttä edistäviä menetelmiä naisen, miehen ja monimuotoisen perheen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä
osaa toteuttaa hoitotyötä ottaen huomion naisen ja perheen hoitotyön erityispiirteet
osaa toteuttaa turvallista lääkehoitoa naisen ja perheen hoitotyössä
osaa kuvata ja selittää tavallisimmat naisen ja perheen hoitotyöhön sekä naistentauteihin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Osaa ohjata ja valmistella tutkimuksiin. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Osaamistavoitteet ja teemat ovat osa toteutussuunnitelmaa. Tavoitteet ohjaavat oppimisen suuntaa, syvyyttä ja ovat myös arvioinnin kohteita (Hyppönen & Linden, 2009, 11). Toteutussuunnitelmasta löytyvät myös pedagogiset järjestelyt, joita kurssillani ovat luennot, ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, laborointi ja simulaatiot. Tämä opintojakso toteutui osin hankkeeseen: Lapin lasten, nuorten ja perheiden seksuaaliterveys voimavaraksi. Kurssille liittyi myös tutkimustehtävä naisen ja perheen hoitotyöhön liittyen sekä tentti.
Luennoilla käsiteltyjen asioiden reflektio ja syventäminen yhteistoiminnallisen ja tutkivan oppimisen avulla. Oppimisprosessissa tiedon rakentaminen aiemmin opitun ja uuden tiedon avulla. Luennoilla, harjoituksissa ja yhteistoiminnallisissa tehtävissä saatua tietoa täydennetään kurssin kirjallisuuden, artikkeleiden ja muun tukea antavan materiaalin avulla.
Kurssin sisältö: Naisen ja perheen hoitotyön erityispiirteet ja periaatteet. Seksuaali- ja lisääntymisterveys naisen ja perheen hoitotyössä, äitiysneuvolatyö, raskaudenkeskeytys- ja keskenmenoasiakkaan hoitotyö, raskaana olevan, synnyttävän ja lapsivuoteisen naisen ja perheen hoitotyö, vastasyntyneen hoitotyö synnytyssairaalassa (ja synnytys sairaalan ulkopuolella), Naisen terveysongelmat ja niiden ennaltaehkäisy, sukupuoliteitse leviävien infektioiden hoitotyö, lapsettomuus naisen ja perheen elämässä, inkontinenssin ennaltaehkäisy ja hoito, gynekologisen leikkauspotilaan perioperatiivinen hoitotyö, vaihdevuodet ja vanheneva nainen, syöpää sairastavan naisen hoitotyö ja naisen hoitotyöhön liittyvä lääkehoito ja lääkelaskut. (Lapin amk opetussuunnitelma, 2014)
Kurssin pedagogiset järjestelyt ja kurssin sisältö olivat valmiina Soleops toteutussuunnitelmassa alkaessani työstämään kurssin toteutusta, opintojakson aikaisempi opettaja oli laatinut ne jo ennakkoon. Suunnittelin kurssin toteutuksen ja aikataulut osaamistavoitteiden ja teemojen perusteella niin, että ydinosaamisalueet tulevat kaikille tutuiksi. Ydinosaamisella tarkoitetaan sitä, että opitaan tehtävän kannalta välttämätön, ilman sen hallintaa tehtävää ei voida tehdä, ongelmaa ei voida ratkaista ja osaaminen jää vajaaksi (Karjalainen &co, 2016). Opiskelijat ovat kolmannen vuosikurssin eli kuudennen lukukauden opiskelijoita, joten heillä on jo paljon tietoa ja taitoja. Tavoitteenani oli ehjä kokonaisuus ja että opiskelijoiden mielenkiinto säilyisi koko kurssin ajan ja että he saisivat kurssiltani hyvät valmiudet käytännön harjoittelujaksolle ja hyvän pohjan syventäviin opintoihin. https://docs.google.com/document/d/1p5HjSproQPO9e_2IAjGEX4Wu2UYHaHH7cgPHniO0Hcg/edit (tämän linkin valitettavasti saa auki vain Kati)
Selkeä suunnittelu kuvaa pyrkimystä opintojaksoon, jossa kaikki opetukselliset osatekijät tähtäävät opiskelijoiden laadukkaaseen ja korkeatasoiseen oppimiseen Asetettujen tavoitteiden lisäksi opintojakson suunnittelun lähtökohtana on myös opetussuunnitelmassa määritelty tuntimäärä, sen perusteella tehdään ratkaisut käytettävistä opetus- ja työskentelymuodoista. Kontaktitunneilla opiskelijoille avataan ovi uuden tiedon ja opittavaksi tarkoitetun asian äärelle, mutta syvällisempi oppiminen vaatii asian pohtimista opiskelijoiden omista lähtökohdista. (Hyppönen & Linden, 2009, 11-12)
Aikataulu ja opetettavat/opittavat asiat olivat siis selvillä. Kurssin ensimmäisellä kontaktitunnilla kävimme opiskelijoiden kanssa läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisällön, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet sekä palautettavien tehtävien osalta palautuspäivämäärät. Esittäytymisen yhteydessä pyysin jokaista opiskelijaa kertomaan, miten hän oppii ja niiden vastausten perusteella mietin kurssin toteutusta. Opiskelijat olivat hyvin tietoisia, miten oppivat ja minkälaisesta toteutuksesta pitävät. Suurin osa opiskelijoista halusivat perusluentoja ja paljon esimerkkejä käytännöstä, joku piti ryhmätöistä toinen taas ei. Monet opiskelijoista kokivat, että ryhmätöissä oppiminen jää pinnalliseksi.
Kurssi toteutui pääsääntöisesti keskustelevina luentoina, powerpoint-esitykset toimivat runkoina. Vaikkakin luennointi johtaa pinnallisiin oppimistuloksiin (Hyppönen & Linden, 2009, 9). Kurssin alkaessa olin opiskellut pedagogisia opintoja 4 päivää, joten tietämys erilaisista menetelmistä oli varsin vähäinen. Kurssin ja opeopintojen edetessä otin käyttöön myös muita opetusmenetelmiä. Aiheita käsiteltiin näyttelykävely-menetelmän avulla. http://www.leppilampi.com/materiaali/koulutusmateriaalia/nayttelykavely.pdf (Kuva 1.) Samalla kurssilla kansainvälisen ryhmän kanssa käytin padlet-alustaa, se toimi opiskelijaryhmän kanssa mielestäni hyvin (Padlet 1). Padlet toimii siinäkin mielessä hyvin, että avattuaan aiheeseen liittyvän padletin, opiskelija näkee ensisilmäyksellä jo kokonaisuuden, kuten padlet 2:ssa. Tein alustat valmiiksi ja opiskelijat etsivät niihin tietoa ja sitten esittelivät aiheen koko ryhmälle.
Webinaarissa 27.9 käsiteltiin oppimisteorioita ja malleja
Avaan tässä tutumpia/yleisempiä oppimisteorioita. Behavioristinen oppimiskäsityksessä oppiminen nähdään ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumisena eli oletetaan, että opetuksen tavoitteena oleva ärsyke vakiintuu pysyväksi tavaksi eli syntyy oppimista. Oppimisessa korostuu muistaminen ja ulkoa opettelu. Tässä oppimiskäsityksessä tieto siirtyy opettajalta oppijalle muuttumattomana ja tiedon luonne on objektiivista ja pysyvää. Oppiminen etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen. Opettajan rooli korostuu ja opiskelija on passiivinen vastaanottaja. Tämä oppimiskäsitys sopii mielestäni hyvin anatomian opiskeluun. (Oppimiskäsitykset, 2016)
Kognitiivisessä oppimiskäsityksessä oppiminen on aktiivista ja tavoitteesta toimintaa, jossa oppija on itsenäinen ajattelija ja tiedon hakija. Oppija valikoi, tulkitsee ja konstruoi tietoa reflektoimalla toimintaansa ja ajatteluaan. Tässä oppimiskäsityksessä oppija liittää uutta tietoa aikaisempiin tietoihin ja taitoihin ja ongelmanratkaisu valmiudet kehittyvät. Kognitiivisen oppimisen tavoitteena on, että oppiminen tapahtuu autenttisessa tilanteessa ja oppimisen lähtökohtana on ammatilliseen käytäntöön perustuvat ongelmat. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) ja projektioppiminen ovat kehittyneet samoista lähtökohdista. (Oppimiskäsitykset, 2016)
Konstrukstiivisessa oppimiskäsityksessä oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa, siinä oppija tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisempaan tietoon ja kokemukseen. Uuden oppimisessa on tärkeää tiedon käsittely ja se, kuinka aikaisempi tieto aktivoidaan uuden tiedon pohjaksi. Aikaisemman tiedon ja omien kokemusten lisäksi oppimiseen vaikuttavat omat tavoitteet, toiveet ja odotukset. (Oppimiskäsitykset, 2016)
Tupettajat ryhmän aiheena oli perehtyä digiajanoppimiskäsitykseen, konnekstivismiin.
Konnektivismin periaate on ”the pipe is more important than the content of the pipe”. Opiskelu on prosessi, jossa yhdistetään eri tietolähteitä. Konnektivismin pääajatuksena on, että opiskelija hahmottaa toisiinsa liittyviä (verkon) elementtejä, “nod”eja ja näin syntyy verkosto eli oppiminen tapahtuu tehokkaimmin osana sosiaalista verkostoa. Tässä oppimiskäsityksessä uuden tiedon omaksuminen on olennaisempaa kuin nykyinen tietämys sekä olennaista on yhteyksien ylläpito. Konnektivismissä korostuu ajankohtaisuus, twittermäisyys. Opiskelija luo omat verkostonsa ja tuottavat itse materiaalin. Konnektivismissä sosiaalinen läsnäolo ylittää kouluinstituution rajat ja läsnäolo näkyy opiskelijan osallistumisena blogeissa, videoissa ja äänitteissä. Opettajan rooli muuttuu, tässä oppimiskäsityksessä opettaja kevyellä kädellä ohjaa oppijat käyttämään oikeita tiedon lähteitä (lähdekriittisesti). Oppimiskäsitys on saanut osakseen myös kritiikkiä; se nähdään enemmän pedagogisena näkemyksenä kuin oppisen teoriana. (Olander, 2016)
PLE eli personal Learnind Enviroment, henkilökohtainen oppimisen ympäristö on myös osa digiajan ”tuotteita” Opiskelija itse suunnittelee, kokoaa ja ylläpitää internetin sosiaalisen median palveluja hyväksikäyttäen. Opiskelijat verkostoituvat keskenään ja jakavat tietoa/osaamistaan. PLEssä opettaja on yksi verkoston jäsen.
Oppiva organisaatio onorganisaatio, jolla on kykyä luoda, hankkia ja siirtää tietoa. Oppivassa organisaatiossa tapahtuu jatkuvaa oppimista. Oppivassa organisaatiossa korostuu ajattelutapa, jossa jokainen organisaation jäsen on osa kokonaisuutta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia hyödynnetään osana organisaatioita. Toiminta on avointa ja kaikkien tiedossa on organisaation yhteinen tavoite ja päämäärä eli visio. (Helakorpi, 2017)
Työssä oppimisessa kaikki sidosryhmät ovat mukana oppimisessa, työssä oppimista ohjaa myös opetussuunnitelma. Oppiminen on moninaista, virallista, epävirallista ja arkioppimista. Hyviä välineitä ja toimintamalleja työssä oppimisen tueksi ovat mm. swot-analyysi, mindmap, vertaisarviointi ja mentorointi. Työpaikalla ohjaaja ja koulutuksen ohjauksesta vastaava opettaja ovat vastuussa oppimisen ohjauksesta. Työssä opitaan todellisessa työympäristössä ja sen säännöillä. Se on suunnitelmallista ja ohjattua. Usein työpaikoilla on nimetyt vastuuohjaajat. Tärkeää vastuuohjaajan kohdalla on, että hän on oikeasti kiinnostunut ohjaamisesta ja hänellä on resursseja ohjaamiseen ja tietenkin ohjaajan olisi hyvä saada lisää palkkaa tehtävän kuvansa mukaan. Jotta työssä oppiminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla olisi hyvä työpaikkaohjaavat kouluttaa tehtävään. (Räisänen (toim.) 2006)
Aikuisopiskelijan oppimisen ja ohjaamisessa on erityispiirteitä, hyviä ja vähän huonompia. Aikuisopiskelijalla on monipuoliset tiedonkäsittelymekanismit, johdonmukaisen ja eheämmän maailman kuvan vuoksi asiakokonaisuuksien hallintakyky on ja kokemus auttaa ymmärtämään ja arkipäiväistämään käsitteitä. Aikuisopiskelijalla oppiminen on tehokkaampaa, koska uusi tieto voidaan yhdistää ennestään tuttuihin asioihin. Täysin uuden asian oppiminen aikuisopiskelijalla ei ole niin helppoa, kun ei ole taustaa mihin oppimista voisi kytkeä. Aikuisopiskelijat oppivat keskustelemalla, kokeilemalla ja soveltamalla, eivät ulkoa oppimalla. Opiskelu aikuisena on yleensä vapaaehtoista ja motivaatio on pääsääntöisesti hyvä. Aikuisena kuitenkin kuormituskyky heikkenee, ulkoa oppiminen vaikeutuu ja vanhoja rutiineja on vaikea muuttaa nk. poisoppinen voi olla vaikeaa. Joskus aikuisena opiskelu voi olla pakko-opiskelua, koska on pysyttävä mukana muuttuvassa maailmassa. (Malinen & Aittola, 2008)
Aikuisen opettaminen edellyttää laaja-alaisuutta ja joustavuutta, hän voi oppijana olla konservatiivinen ja itsekeskeinen eli katsoo asioita itsestä käsin ja haluaa säilyttää oppimansa. Elämänkokemuksesta hän voi rakentaa suojavyön, joka haittaa uuden tiedon vastaanottamista. (Oppimiskäsitykset)
Kokemuksellisen oppimisen työkaluja:
tajuaminen eli omakohtainen kokemus luo perustan oppimiselle (oppimispäiväkirja, aivoriihi ovat hyviä opetusmenetelmiä)
pohtiminen eli reflektoidaan aihetta eri näkökulmista (opetuskeskustelu tai kirjoittaminen ovat hyviä opetusmenetelmiä)
ymmärtäminen eli pyrkimyksenä asian käsitteellistäminen (esittävä opetus, ryhmätyö tai erilaiset tiedonhankintatavat ovat hyviä opetusmenetelmiä)
soveltaminen eli testataan malleja ja kokemuksia (caset, roolipelit, harjoitukset ovat hyviä opetusmenetelmiä)
(Oppimateriaalit 2016)
Autenttinen oppiminen merkitsee sellaisen oppimisympäristön ja sellaisten oppimistilanteiden ja prosessien suunnittelua, jotka antavat opiskelijalle mahdollisuuksia ajatella ja toimia niin kuin alan ammattilaiset ja asiantuntijat toimivat. Autenttinen oppiminen on kontekstiin sidottua, kokemuksellista ja oppimistehtävät rohkaisevat, sitouttavat ja motivoivat.
Autenttisen oppimisen elementtejä Herringtonin ja Oliverin (2000) mukaan ovat:
autenttinen konteksti
autenttiset tehtävät
asiantuntija osaaminen
monipuoliset näkökulmat
yhteisöllinen tiedon rakentelu
reflektio
artikulaatio
autenttinen ohjaus
autenttinen arviointi
Autenttisen oppimisen avulla opitaan nykypäivänä tarvittavia taitoja; tiedon yhteinen rakentaminen, pitkäjännitteisyys, vuorovaikutustaidot ja yhteisöllisen työskentelyn taidot. Tuetaan jakamista ja yhteisöllisyyttä, auttaa tunnistamaan opittavan arvon käytännössä, auttaa ajattelemaan asiantuntijan tavoin, motivoi ja osallistaa. (Vainio & Leppisaari, 2012)
Hyvä esimerkki autenttisesta oppimisesta on simulaatiot. Hoitotyönopiskelijoiden kanssa käytetään simulaatioita opetuksessa. Itse osallistuin simulaatio-ohjaajan peruskurssille syksyllä. Kurssin lopuksi simuloimme myös itse. Simulointicaseistä ei saa puhua simulointitilan ulkopuolella. Koska kyseessä oli koulutus, voin kertoa, että meidän Case oli aikuisen sairaalaelvytys. Tilanne oli niin autenttinen, vaikka potilas oli nukke, että pulssi nousi itselläni ja tunne oli mahtava, kun potilas heräsi henkiin. Tilanteessa unohtui täysin, että elvytettävä on nukke. Lue myös tekstini simulaatiopedagogiikka.
Osaamis- ja ongelmaperusteinen opetus
Hoitotyön opettamisessa on yhä enemmän pyrkimyksenä osaamis- ja ongelmaperusteisuus.
Osaamisperusteisuutta kuvaavat seuraavat määrittelyt:
osaamisperusteista on kaikki taitojen opettaminen
opiskelijalähtöinen opetus
työelämälähtöisyys
opetuksen tavoitteet on määritelty opiskelijan oppimistuloksina eikä opetettavina taitoina, oppiaineina tai asioina
laajoja osaamiskokonaisuuksia
todellinen lähtötaso ja aiempi tietämys otetaan opetuksen lähtökohdaksi
aiempi osaaminen arvioidaan, tunnistetaan ja tunnustetaan ja hyväksiluetaan osaksi tutkintoa
HOPS
oppimisen ja tai osaamisen arviointi on autenttista
osaamistavoitteet ja arvioinnin kriteerit on selkeästi määritelty ja tutkinto suoritetaan osaamisen osoittamisena ammatille luonteenomaisissa työtehtävissä
ITSEARVIOINTI ON KOULUTUKSEN PERUSKIVI (Karjalainen & co, 2016)
Osaamisperusteisuudessa on oppimisnäkemyksiä, joissa toiminta, kokemus ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat oppimisen lähtökohtana myös itsearviointi nähdään osaamisen kehittämisen kulmakivenä. Oppisen motivaatio nousee itseymmärryksestä. Oppijat huomaavat tekevänsä sellaisia töitä, jotka liittyvät saumattomasti tutkinnon osaamistavoitteisiin. Osaamisen tiedostaminen vaatii aikaa ja pohdintaa, työn vaatimusten ja sen teoreettisen rakenteen jäsentelyä. Oman toimintakyvyn tietoiseksi tekemisen eli kielellistämisen kautta teoriatiedon suhde käytäntöön avautuu. Uuden oppiminen rakentuu siis aiemmin opitun ympärille. (Karjalainen & co, 2016)
Lapin AMK hyvinvointialan opetussuunnitelmassa 2014 on paljon osaamisperusteisuuden piirteitä, kuten osaamisen osoittaminen, tunnistaminen ja tunnustaminen, HOPS:t, työelämälähtöisyys ja opiskelijalähtöisyys. Uutta opetussuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan ja uudesta opetussuunnitelmasta on haluttu poistaa koulukeskeinen ajattelu ja tämä näkyy erityisesti osaamisperusteisen opetussuunnitelman suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opettajien, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyötä on tiivistetty OPS-kehittämisessä osaamisperusteisella OPS-ajattelulla. OPS 2017 on strategian painoalat sisällytetty läpileikkaavina osaamistavoitteina yleisiin ja koulukohtaisiin kompetensseihin. Osaamisella tavoitellaan valtakunnallisia yleisiä ja alakohtaisia osaamisvaatimuksia. (Lapin amk opetussuunnitelma, 2014, Seppänen (toim.), 2016)
Uusi opetussuunnitelma 2017 on oppimisnäkemykseltään ongelmalähtöinen (PBL) (ongelmalähtöinen oppiminen on menetelmä, joka korostaa opiskelijoiden aktiivista ja yhteistoiminnallista oppimisprosessia) ja tavoitteena on oppimisen organisoiminen PBL-syklioppimisen mallia hyödyntäen. Alastalon ja Salmisen (2015) tekemässä kirjallisuuskatsauksessa kuvaillaan ongelmalähtöisen oppimisen tuottamia oppimistuloksia terveysalan koulutuksessa ja terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ongelmalähtöisestä oppimisesta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ongelmalähtöinen oppiminen kehittää terveysalan ammateissa tarvittavia taitoja, kuten työelämätaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä yhteisöllisen oppimisen taitoja. Johtopäätöksissä painotetaan myös sitä, että on huolehdittava opiskelijoiden riittävistä opiskeluvalmiuksista erityisesti itseohjautuvan oppimisen suhteen. (Alastalo & Salminen, 2015, 171-182)
Paljon on meillä vielä haasteita edessä ja toivon, että saan olla mukana uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa. Itsekin olen sitä mieltä, että ennen kuin ongelmaperustainen oppiminen kantaa hedelmää, täytyy pohjatyöt tehdä kunnolla. Digiosaaminen ja tiedonhakutaidot täytyy opintojen alkuvaiheessa nousta keskiöön. Tällä hetkellä oman kokemuksen perusteella tiedonhakutaidot ovat opiskelijoilla ”lapsenkengissä”. 8 kuukauden opettajaurani aikana en ole törmännyt koviin moneen diginatiiviin. Kurssillani on tutkimustehtävä naisen hoitotyöhön liittyen, niin kyllä on vaikea löytää ajankohtaisia, uusia ja tieteellisiä artikkeleita. Artikkeliksi ehdotettiin esimerkiksi Kauneus ja terveys -lehden juttua.
Turvallisuus osaaminen
Meillä jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen. (Perustuslaki 2 §7) Meillä jokaisella on myös oikeus turvalliseen opiskelu ja työympäristöön, sisältäen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallinen koulu rakentuu oppilaiden, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat oppilaitoksen määrittelemään toimenpiteet ja työn- ja vastuunjaon erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi. (Opetushalllitus, 2016)
Turvallisuus on taattava joka tilanteessa. Omassa työssäni fyysinen turvallisuus on koulurakennuksen, opetustilojen ja välineiden kunnossa pitämistä myös fyysiseen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota työssäoppimispaikoissa. Sosiaalinen turvallisuus lähtee siitä, että jokainen voi olla opetustilanteissa ja yleensäkin koulualueella oma itsensä ryhmän/yhteisön jäsenenä. Tätä turvallisuutta parhaiten mielestäni rakennetaan ryhmäytymisellä ja koulun yhteisten tapahtumien järjestämisellä niin, että opiskelija tuntee itsensä tervetulleeksi ja osallistuvaksi. Myös opettajan ja oppilaan välisellä vuorovaikutuksella lienee merkitystä sosiaaliseen turvallisuuteen. Psyykkisen turvallisuus luodaan turvallisella ilmapiirillä ja turvallisella oppimisympäristöllä.
Pelastuslaki (379/2011), poimintoja opettajan työtä ajatellen:
parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia
onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti.
jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.
rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä.
Pelastussuunnitelmasta pitää löytyä seuraavat asiat:
vaarojen ja riskien tunnistamisesta ja ehkäisemisestä
rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
käyttäjille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
mahdollisista muista omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä
Lapin AMK:n pelastussuunnitelma ei ole avoimessa käytössä, löytyy intrasta ja päivitetty viime vuonna.
Omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa turvallisuuteen. Asenne ratkaisee. Jokainen huolehtii, että paikat/tilat pysyvät kunnossa ja epäkohtiin puututaan heti. Läheltä piti -ilmoituksia tehdään ja tiedon kulkuun on hyvä panostaa. Pelastautumisharjoituksiin on myös hyvä osallistua.
Työturvallisuuslaki (730/2002), poimintoja opettajan työhön:
parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja
lakia sovelletaan myös opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä
työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä
työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen
yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla
työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita
työpisteen ergonomiat ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon.
Oppilaitoksilla on oltava suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Lapin Amk:lta löytyvät seuraavat suunnitelmat (turvallisuuskansio):
Opettajan tulee arjen työssään huomioida kaikkien turvallisuus ja mielestäni sitä edistää hyvä ryhmäytyminen ja pelisäännöt. Häiriötekijät on hyvä pyrkiä kitkemään heti pois. Katsoin Amokin sivulla olevan videon koulukiusaamisesta http://youtu.be/8wE4uVNHK9E. Opettaja teki välittömästi johtopäätöksen, että yksin istuva poika on syyllinen. Olisi ollut syytä katsoa ympärille ja ihmetellä mitä täällä on tapahtunut.
Opettajan on hyvä tietää myös oppilaiden taustatietoja, varsinkin sairauskohtauksen varalta https://www.youtube.com/watch?v=C0sVmn7Shto&feature=youtu.be Tässä kyseisessä videossa opettajan olisi mielestäni pitänyt juosta viimeisenä ja olla selvillä jo etukäteen oppilaan astmasta sekä olla valmiudessa, jos astmakohtaus yllättää. Vastuu on mielestäni molemmilla, oppilaalla ja opettajalla.
Tulipalotilanteita ja pelastautumisharjoituksia on syytä harjoitella säännöllisesti. Jokaisen oppilaitoksessa toimivan on tiedettävä hätäpoistumistiet sekä oikeissa tilanteissa pystyttävä toimimaan johdonmukaisesti. https://www.youtube.com/watch?v=kysAtI03Wig&feature=youtu.be videolla opettajan olisi pitänyt pystyä ottamaan tilanteessa johtovastuu ja ohjattava rauhallisesti opiskelijat lyhyintä reittiä ulos ja pysäköidä auto parkkipaikalle. Kiire tahtoo vaivata meitä kaikkia arjen ahertajia J
Suomessakin on surullisia tarinoita koulusurmista ja uhka tilanteista kouluissa. Uhkatilanteisen ja koulusurmien taustalla ovat usein koulukiusaaminen, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat. Oppilaitoksen uhkatekijä videossa https://www.youtube.com/watch?v=TEnnvqxUMCk&feature=youtu.be opettaja olisi voinut käsitellä kotitehtävä asiat pojan kanssa myöhemmin ja uskon, että pojalla oli jo ollut nähtävillä muitakin ongelmia, poissaoloja, suorittamattomia kursseja, vetäytyvä käyttäytyminen ja yksinäisyys, näihin asioihin olisi hyvä puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Oppilaitoksilla on varhaisen puuttumisen toimintamalli. Lapin amk varhaisen puuttumisen mallin lisäksi oppilaille toimii erilaisia ryhmiä parempaan arkeen ja estämään syrjäytymistä ja saattamaan opinnot päätökseen:
Tietoturva on tärkeä asia, itse olen pyrkinyt siihen, että tietokone ei koskaan jää lukitsematta, tentit ovat lukitussa kaapissa ja työhuoneen ovi lukossa, jos en siellä ole. https://www.youtube.com/watch?v=lV56HIQqxp8&feature=youtu.be tietoturvaa käsittelevässä videossa opettaja ei olisi missään nimessä saanut antaa oppilaille avaimia ja päästää heidät käymään siellä ja sitten lukita tila.
