Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Osaamistavoitteet:
12. Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetuksen, ohjaukseen ja oppimiseen littyviä teorioiota ja alan tutkimustuloksia
13. Kehität omaa toimintaasi opettajana ja ohjaajana keräämäsi palautteen perusteella
14. Tunnistat oman alasi opetussuunnitelman kehittämiskohteita
14.1 Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulu tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet


Urani opettaja on niin lyhyt, että noviisin kengissä ollaan :) Jokaisesta päivästä töissä olen kiitollinen, viimeiset kuukaudet ovat olleet elämäni parasta aikaa. Haasteita, hyvää stressiä ja  onnistumisen kokemuksia. Opettamani kurssit ovat olleet mielenkiintoisia,  omaa substanssiosaamistani. Työkokemusta minulla on 16 vuotta kätilönä ja terveydenhoitajana. Hienoa saada jakaa omaa osaamistani ja esimerkkejä hoitotyöstä tuleville ammattilaisille.
Kurssien toteutussuunnitelmien pohjana ovat ydinosaamisaalueet ja kompetenssit, mutta suunnittelussa olen pyrkinyt viemään opetuksen käytäntöön, jotta opiskelijat ovat "ajanhermolla" ohjatussa harjoittelussa.
Omaa opettamista ja tuntisuunnittelua pohdin paljon, mietin erilaisia toteutusmuotoja. Miten saan opiskelijat innostumaan? Miten saan heidät pysymään hereillä? Miten saan heidät oppimaan?
Luokassa on erilaisia oppijoita:


OSALLISTUJA oppii parhaiten...

• saamalla mahdollisimman paljon uusia kokemuksia ja oppimistilaisuuksia
• toimimalla välittömästi, "tässä ja nyt -periaatteella"
• toimimalla työryhmässään johtavassa roolissa
• saamalla mahdollisimman suuret toimintavapaudet uusien ideoiden kehittelemiseksi
• käymällä käsiksi suoraan toimeen
• toimimalla ryhmässä yhdessä muiden kanssa.

TARKKAILIJA oppii parhaiten...

• saamalla riittävästi aikaa ja tilaisuuksia asioiden pohdiskelemiseksi
• pysyttelemällä taka-alalla tapahtumien keskipisteestä
• saamalla tilaisuuden ajatella ensin ja toimia vasta sitten
• pohdiskelemalla erilaisia vaihtoehtoja
• tuottamalla tarkkaan mietittyjä raportteja
• vaihtamalla ajatuksia ja mielipiteitä muiden ihmisten kanssa
• toimimalla oman aikataulunsa mukaan, ilman tiukkoja aikarajoja.

PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten...

• työskentelemällä järjestelmien, mallien, konseptien ja teorioiden parissa
• saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja
• toimimalla älyllisesti vaativassa ympäristössä
• työskentelemällä tarkoin strukturoitujen, rakenteellisten menettelytapojen mukaisesti
• tilanteissa, joissa vaaditaan loogisuutta ja rationaalisuutta
• saamalla tilaisuuden tehdä selvityksiä onnistumisten ja epäonnistumisten syistä ja taustoista
• käsittelemällä monimutkaisia tilanteita tai ongelmia.

TOTEUTTAJA oppii parhaiten...

• tilanteissa, joissa on mahdollista selkeästi erottaa ongelmat ja niiden ratkaisut
• saamalla riittävästi opastusta erilaisten tekniikoiden ja ratkaisumallien käytöstä
• saamalla välitöntä palautetta kokeiluistaan omien erikoisalojensa huipputaitajilta
• saamalla opastusta tekniikoista ja ratkaisumalleista, joita voi itse soveltaa omalla tavallaan
• saamalla tilaisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön
• painottumalla käytännön asioihin.

(http://www.tenviesti.fi/oppimistyylit.htm)

Haastattelen opiskelijoita kurssin aluksi heidän tavoistaan oppia, useat kertovat oppivansa tekemellä, toiset oppivat kirjoittamalla ja kuuntelemalla, jotkut jopa pitävät powerpointeista :) Jokainen oppii tavallaan, mutta hoitotyössä on tärkeä ymmärtää syyseuraussuhteet ja  tekemällä oppiminen selventää asioita. Lapin AMK:n OPS 2017 perustuu PBL eli ongelmalähtöiseen oppimiseen. PBL:stä on jo tutkitustikin hyviä tuloksia: Alastalon ja Salmisen (2015) tekemässä kirjallisuuskatsauksessa kuvaillaan ongelmalähtöisen oppimisen tuottamia oppimistuloksia terveysalan koulutuksessa ja terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ongelmalähtöisestä oppimisesta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ongelmalähtöinen oppiminen kehittää terveysalan ammateissa tarvittavia taitoja, kuten työelämätaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä yhteisöllisen oppimisen taitoja. Johtopäätöksissä painotetaan myös sitä, että on huolehdittava opiskelijoiden riittävistä opiskeluvalmiuksista erityisesti itseohjautuvan oppimisen suhteen.

Sosiaali- ja terveysalan on nyt murroksessa ja meidän kaikkien tulee valmistautua muutokseen, meidän opettajien tulee saattaa opiskelijat tulevaisuuden hoitajiksi. Opetusta tulisi kehittää yhä enemmän vastaamaan tulevaisuutta. Tarvitsemme yhä enemmän taitoja asiakaspalvelussa, sote-uudistuksen myötä asiakas nousee vielä enemmän keskiöön. Markkinointiosaamista myös tarvitaan enemmän hoitotyössä, jos asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu. Digitalisaatio, e-palvelut ja uudet asiakastietojärjestelmät vaativat uuden oppimista. Omassa opetuksessa olen pyrkinyt käyttämään monipuolisesti digitaalisia oppimisratkaisuja. Driveä, padletiä, facebookia sekä tc-harjoittelussa chat-simulaatiota. Chat simulaatio on opetusväline, jota pitäisi käyttää enemmän, koska se on todellista tulevaisuutta Digitaalinen terveydenhuolto on jo täällä.

Uudessa opetussuunnitelmassa olisi hyvä näkyä jo tulevaisuus ja digitalisaatio. Uskoisin, että PBL:n myötä tiedonhankintataidot  ja tiimitaidot  opiskelijoilla kehittyvät.

Tärkeä asia, joka nyt uudessa OPS:ssa huomioidaan ovat maahanmuuttajat, jotka ovat  iso asiakasryhmä terveydenhuollossa. Yksi uuden OPS osaamistavoite eli kompetenssi terveydenhoitajien suuntaavissa opinnoissa on: "Osaat tukea yhteistyössä eri kulttuuritaustasta tulevia asiakkaita ja perheitä terveyden edistämisessä."

Lapin AMK:lla kerätään opiskelijapalautteita opintojaksoista, vastaaminen on vapaaehtoista. Palautteissa arvioidaan opetusta, arviointia ja palautetta, tukea, organisointia ja hallintaa, oppimisresursseja, omaa kehittymistä ja kokonaistyytyväisyyttä.  Kurssin päädyttyä muistutan opiskelijoita palautteenannosta, palaute on mielestäni hyvä väline työn kehittämiseen. Ensimmäiset palautteet olivat todella hämmentäviä, mutta myös parannusehdotuksia sain ja ne aion seuraavassa kurssissa toteuttaa, jos syksyllä vielä saan jatkaa opettajana.

Tässäpä vähän kurssipalautteita ja omia ajatuksiani väliin:

Opintojaksolla hyödynnettiin Facebookissa olevaa suljettua ja salaista ryhmää (näkyy vain osallistujille), jossa opiskelijat ja opettaja jakoivat ajantasaisia uutisia tms. liittyen opintojakson aiheisiin. Tämä oli mukava työskentelymuoto, sitä kautta sai nopeasti myös yhteyden tarv. opettajaan!

Ehdottomasti jatkan facebookin käyttöä valmistuvien opiskelijoiden kanssa.

Ammattitaitoinen opetus. Tietoa on opettajalla paljon ja huomaa, että hän on innostunut opettamastaan aiheesta/tykkää opettaa, ainakin itselle jäi sellainen tunne. Hakee tietoa ja selvittää myös oppilaiden esille tuomia kysymyksiä. Luokassa miellyttävä tunnelma kurssin aikana.

Hämmentävää, positiivinen palaute on niiiin parasta ja antaa uutta intoa!

Enemmän Caseja, esim puhelimeen vastaamis harjotuksia vaikka parettain. Käydä case tyylisesti jokainen kerta läpi. Esim ensisynnyttäjän eka käynti, toka, kolmas yms yms :) Kurssi oli kiva ja olet ihana persona. Sinua on helppo lähestyä ja kanssasi on helppo puhua vaikeistakin asioista luontevasti.

Ehdottomasti lisää kurssiin enemmän Caseja, sen mukaan missä on tiedon tarvetta. seuraavien valmistuvien opiskelijoiden kanssa aloitan kurssin diagnostisella tentillä ja sitten paneudutaan niihin asioihin, missä on vähiten osaamista.

 

Mielestäni tällä kurssilla voisi kerrata papa-näytteen ottamiseen liittyvät asiat. Olisi mielekästä harjoitella esim. nuken avulla tätäkin ennen käytäntöön menoa. Asia on opiskeltu teoriassa nape-kurssilla, mutta käytännössä ei ole asia tullut vastaan missään harjoittelussa. Papa- näytettä ei opiskelijat ota synnytys- ja naistentautien osastolla/pkl:lla.

Tähän on tulossa todella hyvä parannus, sillä toiveissa olisi simulaatiolantio, jolla voisi harjoitella papa-näytteen ottoa.

TKI-toiminta:


Lapin AMKin strategian painopistealueet ovat etäisyyksien hallinta, luonnonvarojen älykäs käyttö, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen.

Lapin AMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on monialaista ja kytketty tiiviisti opetukseen. Tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteena on kehittää Lappia, parantaa Lapin hyvinvointia ja kilpailukykyä. TKI toiminnan tavoitteena on myös vastata yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin ja tuottaa konkreettisia tuloksia. Lapin ammattikorkeakoululla on myös oma innovaatio-ohjelma. Tästä voi tutustua Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmaan

Kehittämisympäristöt hyvinvointialalla:

Hyvinvointiapteekki, Rovaniemi, Hyvinvointipysäkki, Kemi, Lapin urheiluakatemia, simulaatio- ja virtuaalikeskus ENVI, Sociopolis, Simulaatio- ja kehittämisympäristö SKY ja Terveys- ja hyvinvointiauto ONNI

Kehittämisympäristöjä hyödynnetään opetuksessa ja monenlaisissa hankkeissa.

Mielenkiintoista.

Näihin tunnelmiin ja huomenna taas töihin!

Kuvassa kotikyläni Kairala

Kansainvälinen ja monikulttuurisuusosaaminen

Osaamistavoitteet:

10. Sovellat opetuksessa ja ohjauksessa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamistasi

10.1 Ymmärrät kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaikutuksen koulutukseen ja opettajan työhön

10.2 Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategien ja käytänteet

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat nykypäivänä osa jokaista opinahjoa. Peruskoulussa maahanmuuttajat ovat mukava perusopetuksessa, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen tulee vaihto-oppilaita ja meiltä lähtee oppilaita vaihtoon. Maailman katsomus laajenee, matkailu avartaa. Useassa oppilaitoksessa toteutetaan englanninkielisiä tutkintoja.

Kansainvälisyys on useita kansoja yhdistävä ja monikulttuurisuus on nyky-yhteiskunnan kulttuurista monimuotoisuutta. Monikulttuurinen yhteiskunta sisältää useita erilaisia kulttuurisia, uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia ryhmiä.

Opetushallitus edistää suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä, päättäen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kansainvälistämistavoitteista, antaa asiantuntijatukea sekä jakaa tietoa ja valtionavustuksia koulutuksen järjestäjille oppilaitosten kansainväliseen toimintaan sekä edistää toimialan kansainvälisten yhteyksien syntymistä. Tavoitteena on tukea suomalaisen koulutuksen kehittymistä ja verkostoitumista kansainvälisyyttä hyödyntämällä. (Opetushallitus 2017)

Tämä päivänä ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen koulutuksen valmiuksia. Tämä näkyy osaamisvaatimusten painottumisena entistä enemmän kielitaitoon, sosiaalisiin taitoihin sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemukseen. Koko yhteiskunta hyötyy, kun tulevien ammattilaisten osaaminen vastaa kansainvälistyvän talouselämän ja monimuotoisen yhteiskunnan tarpeita. (Vahvuutena kansainvälisyys 2010)

Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallinen johtaminen ja toteuttaminen sekä näkyvyys parantavat koulutuksen laatua ja kohentavat imagoa sekä tuovat koulutukseen motivoituneita opettajia ja opiskelijoita. Valmistuvien opiskelijoiden ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kansainvälistyvän toimintaympäristön muutos suomalaisille on haaste, johon ammatillisen koulutuksen on vastattava. (Vahvuutena kansainvälisyys 2010)

Kansainvälisen toiminnan strategian

suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon
mm. seuraavat seikat:

✓✓ Monikulttuurisessa ympäristössä

toimimisen osaaminen on osa
ammattitaitoa.

✓✓ Monikansallisten yritysten sisäinen

työkieli on usein englanti,
mutta myös muiden kielten hallinnan
tarve lisääntyy.

✓✓ Yhä useammin työpaikoilla toimitaan

monikulttuurisessa työyhteisössä ja
palvellaan monikulttuurisia asiakkaita.

✓✓ Kansainvälinen yritystoiminta vaatii

kielten lisäksi taitoa toimia erilaisissa

toimintakulttuureissa.

✓✓ Julkinen sektorikin palvelee entistä

monikulttuurisempaa asiakaskuntaa. (Vahvuutena kansainvälisyys 2010)

 

Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen osaamisaloilla kansainvälistyminen pohjautuu kansallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin, Lapin amk:n strategiaan sekä Lapin amk:n kansainvälistymissuunnitelmaan.

Hyvinvointipalveluiden osaamisaloilla koulutuksien opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteutuksessa huomioidaan kansainvälisyys osaaminen kompetenssina (internatiol competence)

Kansainvälisyys osaamisen tavoitteet:

• opiskelija hallitsee oman alansa työtehtävissä ja niiden kehittymisessä tarvittavan kirjallisen ja suullisen taidon vähintään yhdellä vieraalla kielellä
• ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa
• osaa hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ymmärtää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan

Osaamistavoitteet on sisällytetty koulutuksien opintojaksoihin.

Hyvinvointipalveluiden osaamisaloilla on yksi englanninkielinen koulutus, Bachelor of Heath Care, tätä koulutusta pyritään hyödyntämään myös suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa tarjoamalla englanninkielistä yhteisopetusta.

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista vaihdossa, jossakin yhteistyökorkeakoulussa. Opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti vaihdot harjoitteluna. Koulun tavoitteena on myös motivoida opiskelijoita myös suorittamaan teoriaopintoja kansanvälisissä kumppanuus korkeakouluissa. Vaihdon minimikesto on 3kk eli 90 päivää.

Tälläkin hetkellä minulla on ohjattavana seitsemän opiskelijaa vaihdossa, Kreikassa, Portugalissa, Ugandassa, ja Englannissa. Ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä.

Kemin kampuksella siis toteutetaan kansainvälistä nursing-koulutusta. Opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen ympäri maailmaa. Kansalaisuuksia on useita: venäläisiä, afrikkalaisia, amerikkalaisia, nepalilaisia, kiinalaisia ja suomalaisia. Olen opettanut kaksi kurssia kansainväliselle ryhmälle; naisen ja perheen hoitotyö sekä lapsen kliininen hoitotyö. Alkuun minua jännitti oma kielitaitoni, mutta opiskelijat ovat olleet armollisia. Kurssit olen suunnitellut suomenkielisen kurssin pohjalta. Toteutuksessa olen käyttänyt paljon ryhmätöitä ja pieniä tuntiryhmätehtäviä, kansainvälisillä opiskelijoilla on mielestäni hyvät tiedonhaku taidot. Luennot olen pyrkinyt tekemään kahdella kielellä, jotta opiskelijat oppivat myös suomea. Opiskelijat ovat kuudennen lukukauden opiskelijoita ja osalla heistä on jo todella hyvä suomen kielen taito.

Minun opettamani aiheet vaativat kansainvälissä opetuksessa myös kulttuureihin tutustumista. Tärkeitä seikkoja ovat mm:

• Miten miehen ja naisen roolit määrittyvät?

• Miten lapsiin suhtaudutaan?

• Mikä on kulttuurissa keskipisteenä: yksilö, perhe vai yhteisö?

• Miten ja mitkä uskonnot vaikuttavat kulttuuriin?

• Millaisia elämänarvoja ja elämänfilosofiaa kulttuuri sisältää?

• Millaisia elintapoja suositaan? (Pollari & Koppinen, 2011)

Esimerkiksi ympärileikkaus eli silpominen on yleistä Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Länsimaissa silpominen on yleisesti paheksuttua ja laissa kiellettyä. Suomessa ei ole erillistä lakia, vaan asiaa tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä. Näihin asioihin opetuksessa kerron aina Suomen kannan sekä korostan naisena olemisen tärkeyttä ja oman kehon arvostamista.

Toisaalta kulttuurien kirjo antaa opetuksella todella paljon, opiskelijat kertovat mielellään oman maansa käytänteistä tai hoitokulttuureista. Mielestäni eri kulttuurien tuntemus on opetuksen voimavara. Olen pyrkinyt luomaan tunneista rentoja ja vuorovaikutteisia. Tuntien jälkeen opiskelijat usein jäävät juttelemaan. Opiskelijat ovat mielestäni hyvin sopeutuneet Kemin opiskelijaelämään, mutta ovat hyvin vähän tekemisissä suomalaisen opiskelijoiden kanssa, se on harmi. Viikonloppuisin he järjestävät juhlia omalla porukalla, mutta kutsuvat joukkoon uusia kansainvälisiä opiskelijoita. Ehkä enemmän pitäisi järjestää yhteisopetusta suomenkielisen ryhmän kanssa.

Tiina Hurme (2013) Pro gradu tutkielmassaan tutkinut kansainvälistä sairaanhoitajakoulutusta Suomessa ja koulutuksessa toteutuvaa kliinistä harjoittelua ja ammatti-identiteettiä. Harjoittelua edistävinä tekijöinä erottuivat opiskelijoiden saama opetus ja ohjaus, hyvä vuorovaikutus potilaiden ja opiskelukavereiden kanssa ja oma työskentely. harjoittelua estäviä tekijöitä olivat kielimuuri, hoitajien asenne, ajanpuute ja kuoleman kohtaaminen. Ammatillisen identiteetin kehittymistä kuvasivat käsityksen muuttuminen sairaanhoitajan työstä, sairaanhoitajan ihannekuvan muodostuminen ja itsensä näkeminen tulevaisuuden hoitajana. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että kansainvälisten opiskelijoiden kielikoulutusta ei voida korostaa liikaa sekä harjoittelupaikan hoitajien asennekasvatukseen kansainvälisiä opiskelijoita kohtaan on syytä panostaa. (Hurme. 2013)

Löysin aiheesta myös toisen mielenkiintoisen Pro gradu-tutkielman. Sanna Pirinen (2015) on tutkinut Suomessa opiskelevien kansainvälisten sairaanhoitaja opiskelijoiden opinnoissaan kokemat haasteet ja niistä selviytyminen. Tutkimuksen johtopäätöksissä käy ilmi, että kielelliset haasteet tuottivat kansainvälisille opiskelijoille stressiä ja aiheuttivat vaikeuksia selviytyä käytännön harjoittelusta. Joskus jopa käytännön harjoittelupaikan saaminen edellytti riittävää suomen kielen taitoa. Riittäviin kielellisiin valmiuksiin olisi Pirisen mukaan syytä panostaa enemmän. Joillekin opiskelijoille oli tullut yllätyksenä, että käytännön harjoittelupaikkojen henkilökunta ei suostunut puhumaan englanniksi, vaan opiskelijoiden oli pakko pärjätä suomen kielellä. Koulutuksessa olisi syytä huomioida tämä asia lisäämällä suomen kielen opetusta. Myös opettajien riittävä englannin kielen taito on tärkeä osa laadukasta opetusta. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että opiskelijat kaipaavat enemmän aikaa opettajan henkilökohtaiseen ohjaukseen. (Pirinen 2015)

Tässä vielä tarjoumapäivänä toteutettu kansainvälinen opintojakso Idän ihmeet, hoitotyötä Intiassa.

Mukavaa hiihtoloman loppua toivottaa Helena

Ps. Kuvassa minä olen isompi varjo :)

 

Lähteet:

Opetushallitus 2017. Kansainvälinen toiminta. Viitattu 9.3.2017. http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta

Pirinen 2015. Suomessa opiskelevien kansanvälisten sairaanhoitaja opiskelijoiden opinnoissaan kokemat haasteet ja niistä selviytyminen. Pro gradu-tutkielma. Pro gradu –tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.3.2017 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150650/urn_nbn_fi_uef-20150650.pdf

Pollari & Koppinen 2011. Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen. PS-kustannus. Juva.

Vahvuutena kansainvälisyys. Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu ammatillisessa koulutuksessa 2010. Oppaat ja käsikirjat 2010:10. Opetushallitus. Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere. Viitattu 9.3.2017 http://www.oph.fi/download/127195_Vahvuutena_kansainvalisyys_-_Kansainvalisen_toiminnan_strateginen_suunnittelu_ammatillisessa_koulutuksessa.pdfunnittelu

Hurme 2013. Kansainvälinen sairaanhoitajakoulutus Suomessa –kliininen harjoittelu ja ammatti-identiteetti opiskelijoiden kuvaamana. Pro gradu –tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.3.2017 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140007/urn_nbn_fi_uef-20140007.pdf