Kansainvälinen ja monikulttuurisuusosaaminen

Osaamistavoitteet:

10. Sovellat opetuksessa ja ohjauksessa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamistasi

10.1 Ymmärrät kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaikutuksen koulutukseen ja opettajan työhön

10.2 Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategien ja käytänteet

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat nykypäivänä osa jokaista opinahjoa. Peruskoulussa maahanmuuttajat ovat mukava perusopetuksessa, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen tulee vaihto-oppilaita ja meiltä lähtee oppilaita vaihtoon. Maailman katsomus laajenee, matkailu avartaa. Useassa oppilaitoksessa toteutetaan englanninkielisiä tutkintoja.

Kansainvälisyys on useita kansoja yhdistävä ja monikulttuurisuus on nyky-yhteiskunnan kulttuurista monimuotoisuutta. Monikulttuurinen yhteiskunta sisältää useita erilaisia kulttuurisia, uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia ryhmiä.

Opetushallitus edistää suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä, päättäen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kansainvälistämistavoitteista, antaa asiantuntijatukea sekä jakaa tietoa ja valtionavustuksia koulutuksen järjestäjille oppilaitosten kansainväliseen toimintaan sekä edistää toimialan kansainvälisten yhteyksien syntymistä. Tavoitteena on tukea suomalaisen koulutuksen kehittymistä ja verkostoitumista kansainvälisyyttä hyödyntämällä. (Opetushallitus 2017)

Tämä päivänä ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen koulutuksen valmiuksia. Tämä näkyy osaamisvaatimusten painottumisena entistä enemmän kielitaitoon, sosiaalisiin taitoihin sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemukseen. Koko yhteiskunta hyötyy, kun tulevien ammattilaisten osaaminen vastaa kansainvälistyvän talouselämän ja monimuotoisen yhteiskunnan tarpeita. (Vahvuutena kansainvälisyys 2010)

Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallinen johtaminen ja toteuttaminen sekä näkyvyys parantavat koulutuksen laatua ja kohentavat imagoa sekä tuovat koulutukseen motivoituneita opettajia ja opiskelijoita. Valmistuvien opiskelijoiden ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kansainvälistyvän toimintaympäristön muutos suomalaisille on haaste, johon ammatillisen koulutuksen on vastattava. (Vahvuutena kansainvälisyys 2010)

Kansainvälisen toiminnan strategian

suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon
mm. seuraavat seikat:

✓✓ Monikulttuurisessa ympäristössä

toimimisen osaaminen on osa
ammattitaitoa.

✓✓ Monikansallisten yritysten sisäinen

työkieli on usein englanti,
mutta myös muiden kielten hallinnan
tarve lisääntyy.

✓✓ Yhä useammin työpaikoilla toimitaan

monikulttuurisessa työyhteisössä ja
palvellaan monikulttuurisia asiakkaita.

✓✓ Kansainvälinen yritystoiminta vaatii

kielten lisäksi taitoa toimia erilaisissa

toimintakulttuureissa.

✓✓ Julkinen sektorikin palvelee entistä

monikulttuurisempaa asiakaskuntaa. (Vahvuutena kansainvälisyys 2010)

 

Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen osaamisaloilla kansainvälistyminen pohjautuu kansallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin, Lapin amk:n strategiaan sekä Lapin amk:n kansainvälistymissuunnitelmaan.

Hyvinvointipalveluiden osaamisaloilla koulutuksien opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteutuksessa huomioidaan kansainvälisyys osaaminen kompetenssina (internatiol competence)

Kansainvälisyys osaamisen tavoitteet:

• opiskelija hallitsee oman alansa työtehtävissä ja niiden kehittymisessä tarvittavan kirjallisen ja suullisen taidon vähintään yhdellä vieraalla kielellä
• ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa
• osaa hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ymmärtää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan

Osaamistavoitteet on sisällytetty koulutuksien opintojaksoihin.

Hyvinvointipalveluiden osaamisaloilla on yksi englanninkielinen koulutus, Bachelor of Heath Care, tätä koulutusta pyritään hyödyntämään myös suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa tarjoamalla englanninkielistä yhteisopetusta.

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista vaihdossa, jossakin yhteistyökorkeakoulussa. Opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti vaihdot harjoitteluna. Koulun tavoitteena on myös motivoida opiskelijoita myös suorittamaan teoriaopintoja kansanvälisissä kumppanuus korkeakouluissa. Vaihdon minimikesto on 3kk eli 90 päivää.

Tälläkin hetkellä minulla on ohjattavana seitsemän opiskelijaa vaihdossa, Kreikassa, Portugalissa, Ugandassa, ja Englannissa. Ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä.

Kemin kampuksella siis toteutetaan kansainvälistä nursing-koulutusta. Opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen ympäri maailmaa. Kansalaisuuksia on useita: venäläisiä, afrikkalaisia, amerikkalaisia, nepalilaisia, kiinalaisia ja suomalaisia. Olen opettanut kaksi kurssia kansainväliselle ryhmälle; naisen ja perheen hoitotyö sekä lapsen kliininen hoitotyö. Alkuun minua jännitti oma kielitaitoni, mutta opiskelijat ovat olleet armollisia. Kurssit olen suunnitellut suomenkielisen kurssin pohjalta. Toteutuksessa olen käyttänyt paljon ryhmätöitä ja pieniä tuntiryhmätehtäviä, kansainvälisillä opiskelijoilla on mielestäni hyvät tiedonhaku taidot. Luennot olen pyrkinyt tekemään kahdella kielellä, jotta opiskelijat oppivat myös suomea. Opiskelijat ovat kuudennen lukukauden opiskelijoita ja osalla heistä on jo todella hyvä suomen kielen taito.

Minun opettamani aiheet vaativat kansainvälissä opetuksessa myös kulttuureihin tutustumista. Tärkeitä seikkoja ovat mm:

• Miten miehen ja naisen roolit määrittyvät?

• Miten lapsiin suhtaudutaan?

• Mikä on kulttuurissa keskipisteenä: yksilö, perhe vai yhteisö?

• Miten ja mitkä uskonnot vaikuttavat kulttuuriin?

• Millaisia elämänarvoja ja elämänfilosofiaa kulttuuri sisältää?

• Millaisia elintapoja suositaan? (Pollari & Koppinen, 2011)

Esimerkiksi ympärileikkaus eli silpominen on yleistä Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Länsimaissa silpominen on yleisesti paheksuttua ja laissa kiellettyä. Suomessa ei ole erillistä lakia, vaan asiaa tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä. Näihin asioihin opetuksessa kerron aina Suomen kannan sekä korostan naisena olemisen tärkeyttä ja oman kehon arvostamista.

Toisaalta kulttuurien kirjo antaa opetuksella todella paljon, opiskelijat kertovat mielellään oman maansa käytänteistä tai hoitokulttuureista. Mielestäni eri kulttuurien tuntemus on opetuksen voimavara. Olen pyrkinyt luomaan tunneista rentoja ja vuorovaikutteisia. Tuntien jälkeen opiskelijat usein jäävät juttelemaan. Opiskelijat ovat mielestäni hyvin sopeutuneet Kemin opiskelijaelämään, mutta ovat hyvin vähän tekemisissä suomalaisen opiskelijoiden kanssa, se on harmi. Viikonloppuisin he järjestävät juhlia omalla porukalla, mutta kutsuvat joukkoon uusia kansainvälisiä opiskelijoita. Ehkä enemmän pitäisi järjestää yhteisopetusta suomenkielisen ryhmän kanssa.

Tiina Hurme (2013) Pro gradu tutkielmassaan tutkinut kansainvälistä sairaanhoitajakoulutusta Suomessa ja koulutuksessa toteutuvaa kliinistä harjoittelua ja ammatti-identiteettiä. Harjoittelua edistävinä tekijöinä erottuivat opiskelijoiden saama opetus ja ohjaus, hyvä vuorovaikutus potilaiden ja opiskelukavereiden kanssa ja oma työskentely. harjoittelua estäviä tekijöitä olivat kielimuuri, hoitajien asenne, ajanpuute ja kuoleman kohtaaminen. Ammatillisen identiteetin kehittymistä kuvasivat käsityksen muuttuminen sairaanhoitajan työstä, sairaanhoitajan ihannekuvan muodostuminen ja itsensä näkeminen tulevaisuuden hoitajana. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että kansainvälisten opiskelijoiden kielikoulutusta ei voida korostaa liikaa sekä harjoittelupaikan hoitajien asennekasvatukseen kansainvälisiä opiskelijoita kohtaan on syytä panostaa. (Hurme. 2013)

Löysin aiheesta myös toisen mielenkiintoisen Pro gradu-tutkielman. Sanna Pirinen (2015) on tutkinut Suomessa opiskelevien kansainvälisten sairaanhoitaja opiskelijoiden opinnoissaan kokemat haasteet ja niistä selviytyminen. Tutkimuksen johtopäätöksissä käy ilmi, että kielelliset haasteet tuottivat kansainvälisille opiskelijoille stressiä ja aiheuttivat vaikeuksia selviytyä käytännön harjoittelusta. Joskus jopa käytännön harjoittelupaikan saaminen edellytti riittävää suomen kielen taitoa. Riittäviin kielellisiin valmiuksiin olisi Pirisen mukaan syytä panostaa enemmän. Joillekin opiskelijoille oli tullut yllätyksenä, että käytännön harjoittelupaikkojen henkilökunta ei suostunut puhumaan englanniksi, vaan opiskelijoiden oli pakko pärjätä suomen kielellä. Koulutuksessa olisi syytä huomioida tämä asia lisäämällä suomen kielen opetusta. Myös opettajien riittävä englannin kielen taito on tärkeä osa laadukasta opetusta. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että opiskelijat kaipaavat enemmän aikaa opettajan henkilökohtaiseen ohjaukseen. (Pirinen 2015)

Tässä vielä tarjoumapäivänä toteutettu kansainvälinen opintojakso Idän ihmeet, hoitotyötä Intiassa.

Mukavaa hiihtoloman loppua toivottaa Helena

Ps. Kuvassa minä olen isompi varjo :)

 

Lähteet:

Opetushallitus 2017. Kansainvälinen toiminta. Viitattu 9.3.2017. http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta

Pirinen 2015. Suomessa opiskelevien kansanvälisten sairaanhoitaja opiskelijoiden opinnoissaan kokemat haasteet ja niistä selviytyminen. Pro gradu-tutkielma. Pro gradu –tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.3.2017 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150650/urn_nbn_fi_uef-20150650.pdf

Pollari & Koppinen 2011. Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen. PS-kustannus. Juva.

Vahvuutena kansainvälisyys. Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu ammatillisessa koulutuksessa 2010. Oppaat ja käsikirjat 2010:10. Opetushallitus. Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere. Viitattu 9.3.2017 http://www.oph.fi/download/127195_Vahvuutena_kansainvalisyys_-_Kansainvalisen_toiminnan_strateginen_suunnittelu_ammatillisessa_koulutuksessa.pdfunnittelu

Hurme 2013. Kansainvälinen sairaanhoitajakoulutus Suomessa –kliininen harjoittelu ja ammatti-identiteetti opiskelijoiden kuvaamana. Pro gradu –tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.3.2017 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140007/urn_nbn_fi_uef-20140007.pdf