Erityispedagoginen osaaminen

Osaamistavoitteet:
9. Ohjaat erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimista yhdessä opiskelijan ja muiden toimijoiden kanssa
9.1 Tunnistat ja otat huomioon opiskelijan vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet
9.2. Ymmärrät opiskelijahuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa

Tämän blogikirjoituksen aiheena on erityistä tukea tarvitsen opiskelijan tukeminen. Tekstini koostuu seuraavista elementeistä; Erilainen oppija, Mistä oppimisvaikeudet johtuvat? Kuka on erityisen tuen tarpeessa? Mitä on esteettömyys? Lopuksi pohdin muutamaa erilaisen oppijan oppimista ja opettamista sekä esittelen Lapin amk:n opiskelua tukevat palvelut

Erilaisia oppijoita on paljon, arvioiden mukaan 20-25 % väestöstä eli 1 000 000 suomalaista on erilaisia oppijoita. Tähän lukuun on laskettu kaikentyyppiset oppimisvaikeudet; lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet, motoriset vaikeudet ja myös fyysisen vamman ja kehitysvamman aiheuttamat oppimisvaikeudet. Usein oppimisvaikeusasioissa pulmat esiintyvät useamman vaikeuden päällekkäisyytenä. Oppimisvaikeuksissa 27%:lla esiintyy yksi ongelma, 23%:lla kaksi päällekkäistä ongelmaa. Yleisimmät ongelmat ovat kielelliseen kehitykseen ja lukemaan oppimiseen sekä tarkkaavaisuuteen ja oman toiminnan ohjaamiseen. (Erilaisten oppijoiden liiitto, 2017)

Oppimisvaikeuksia on siis paljon ja ne juontavat juurensa monista tekijöistä. Yleisin syy on perimä, kaikkia syitä ei vielä edes tiedetä. Oppimisvaikeuksien syntyy vaikuttavat:

Geenitekijät: esimerkiksi lukivaikeus on vahvasti perinnöllinen, jopa 50 % .

Sikiön kehitykseen vaikuttavat asiat: äidin sairaudet, tupakointi, alkoholin  tai huumeiden käyttö tai ympäristömyrkyt vaikuttavat sikiön kehitykseen ja sitä kautta oppimiseen.

Synnytyskomplikaatiot: raskausmyrkytys, hapen puute, keskosuus tai pieni syntymäpaino ovat yhteydessä oppimisvaikeuksiin.

Varhaislapsuuden sairaudet: esimerkiksi toistuvat korvatulehdukset ovat yhteydessä kielen kehitykseen. Allergia, astma tai diabetes saattavat olla yhteydessä oppimisvaikeuksiin.

Vammat: aivojen tai aistielinten vammautuminen voi johtaa oppimisvaikeuksiin.

Sattuma: oppimisvaikeuksia voi esiintyä myös ilman yllä olevia tekijöitä. (Erilaisten oppijoiden liiitto, 2017)

Erilainen oppija on laaja käsite, erilaiseksi voi joko kokea itsensä tai sinut määritelty jonkin tahon puolesta. Opetuksen näkökulmasta voidaan erilainen oppija määritellä esimerkiksi erityisen tuen tarpeella. Erilaisuus riippuu myös siitä miten määritellään normaalius :). Erilaisen oppijan määritteleminen riippuu paljon siitä, mitä keinoja oppimisen ja toimimisen tueksi on käytössä. Opetusmenetelmien sekä oppimis- ja toimintaympäristön suunnittelussa on hyvä huomioida ihmisten moninaisuus, erilaisuus, näin saavutetaan myönteinen  ja yleinen hyväksyntä erilaisuutta kohtaan eikä erilaisuudesta muodostu ongelma. (Erilaisten oppijoiden liiitto, 2017)


Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet ovat moninaisia:
Psykososiaalinen sopeutumattomuus, mielenterveys: pelot, ahdistuneisuus, itsetuhoinen käyttäytyminen, alisuoriutuminen yms.
Erityiset oppimisvaikeudet: lukeminen, kirjoittaminen, kielellinen kehitys laskeminen
Elämänhallinnan ongelmat: sosiaaliset ongelmat, itsestä huolehtiminen ja päihteet
Sairaudet: epilepsia, CP, pitkäaikaissairaudet jne.
Tarkkaavuuden häiriöt: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, impulsiivuus
Lahjakkuuserot: "älykkyys", kognitiiviset taidot
(Happo, 2017)

Esteettömyys oppijan maailmassa tarkoittaa sitä, että hänelle taataan riittävä tuki ja ohjaus sekä tarvittavat oppimisen järjestelyt eri tilanteissa, esim. riittävästi tentttiaikaa ja häiriötön tila. Esteetön oppitunti tarkoittaa myös moniaistikanavaisuutta eli opetustilanteessa huomioidaan kaikki aistikanavat ja kaikenlaiset oppijat. (Opintopolku, 2017) On myös hyvä muistaa, että emme tee ammatillisessa koulutuksessa korjaavaa työtä, vain konsteja tavoitteiden saavuttamiseen.

Esteettömyyttä on myös sitä, että oppilaitoksessa pystyy liikkumaan vaivattomasti. Liikuntarajoitteiset on huomioitu jokaisessa tilanteessa.

Myös koulun kirjastopalveluissa tulee huomioida esteettömyys, esim. tietokoneissa olisi hyvä olla esim. ruudunluku- tai puheohjelma. Tästä linkistä löytyy tietoa Lapin amk:n esteettömyydestä

ADHD eli attention deficit hyperactivit disorder on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen aivotoiminnan häiriö, jonka keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADHD:stä on käypähoitosuositus se löytyy tästä linkistä. Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma on:

• ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Hoidon tavoitteena on lievittää ADHD-oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä.
• Keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen henkilöön ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito.
• Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää ohjata aikuisia käyttämään lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
• Samanaikaisten häiriöiden hoito yhdistetään ADHD-oireiden hoitoon.

• Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä ja sen jatkuvuus tulee varmistaa erilaisissa siirtymävaiheissa erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana.
• Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. (Käypähoito. 2017)

Käypähoito on hyvä työväline ja toiveeni olisi, että ongelmiin puututtaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo alakoulun ensimmäisillä luokilla, jotta koulutyö rauhoittuisi ja oppilas saisi mahdollisimman hyvät eväät elämään. Edelleen diagnostisointeja tehdään kuitenkin vasta aikuisiällä, erikoista. Tämäkin vuonna kaksi opiskelijaa ovat vihdoin saaneet diagnoosin ja tukitoimet opiskeluun ja erityisesti selityksen omalle käyttäytymiselleen ja oppimisongelmilleen. Hyvä niin! Sitä toivoisin vielä, että ADHD opittaisiin ottamaan vahvuutena, ei heikkoutena ja vahvuuden kautta tuettaisiin lasta elämän kiemuroissa.

Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta ADHD opiskelijat tarvitsevat paljon toiminnallista oppimista ja paljon vaihtelua oppituntien aikana, workshopit ovat suosikkini :)

ADHD-liiton sivut löytyvät tästä linkistä ja sieltä löytyy paljon hyvää ja luotettavaa tietoa.

LUKIVAIKEUS ELI DYSLEKSIA on yksi kielellisen kehityksen vaikeuksista ja todella yleistä. Se ilmenee lukemisen, kirjoittamisen tai luetun ymmärtämisen alueella. Lukivaikeudet ovat perinnöllisiä. Tärkeää on tunnistaa lukivaikeus ja aloittaa tukitoimet.

Tukitoimia ovat mm.

• Lukitesti, lukitodistus
• Tieto usein riittää,  helpottaa asianomaista "on olekaan tyhmä"
• Oikeat tukitoimenpiteet ja henkilökohtainen ohjaus: lisäaikaa koetilanteessa, mahdollisuus suullisiin tentteihin sekä häiriöttömään tilaan sekä opetuksessa huomio moniaistikanavaisuuteen
• Strategiat yhdessä: tärkeää on suunnitella tukitoimet yhdessä.
• Apuvälineet: kännykkä, kommunikaattori, äänikirjat, kamera yms.
• Harjoitusohjelmat tietokoneella, joilla harjoitellaan esim. vierasta kieltä tai matematiikkaa
• Ohjaus kuntoutukseen
• Vertaistuki esim. lukijärjestöt
• Erilaisuuden hyväksyminen

(Erilaisen oppijan käsikirja, 2007)

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelua tukevia palveluita löydät linkeistä:

• Esteettömyys
• Hyvinvoinnin ja ohjauksen työryhmä
• Häirintäyhdyshenkilöt
• Korkeakoululiikunta
• Kuraattoripalvelut
• Opiskeluhyvinvointi ja opiskelukyky
• Päihdeohjelma
• Seurakuntien oppilaitostyö
• Terveydenhuolto

Yle uutisoi 13.2.2017, että joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on psyykkisiä vaikeuksia. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tekemän tutkimuksen mukaan 16% vastanneista kärsi päivittäin uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta sekä joka kolmas koki kovaa stressiä. 5.7 % opiskelijoista vastasi myöntävästi kysymykseen itsemurjan suunnittelusta. (https://yle.fi/uutiset/3-9454339) Uutinen on huolestuttava ja tähän asiaan tulisi tartuttava entistä vahvemmin. Oppilaitoksiin pitäisi palkata enemmän psyykkareita ja madaltaa kynnystä hakea apua jo varhaisessa vaiheessa ja ennalta ehkäisevää työtä tulisi lisätä vaikkapa ilmaisen vapaa-aikatoiminnan merkeissä.

Opiskeluille ja mielenterveydelle parempaa uutta vuotta 2018!

Lähteet:
Erilaisen oppijan käsikirja. 2007. Erilaisten oppijoiden liitto ry. Gummerus Kirjapaino Oy. Helsinki

Happo, I. 2017. Erityispedagogiikkaa ammatilliseen koulutukseen. Luento 19.2.2017.
Käypähoito. 2017. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö) Viitattu 31.12.2017 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=5B113FCECCA883BBF5364109498870D7?id=hoi50061
Oppimisvaikeudet. 2017. Viitattu 31.12.2017 http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=20
Opintopolku. 2017. Viitattu 31.12.2017 https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/esteettomyys-ja-oppimisen-tuki-oppilaitoksissa/