Osaamistavoitteet:
9. Ohjaat erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimista yhdessä opiskelijan ja muiden toimijoiden kanssa
9.1 Tunnistat ja otat huomioon opiskelijan vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet
9.2. Ymmärrät opiskelijahuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa
Tämän blogikirjoituksen aiheena on erityistä tukea tarvitsen opiskelijan tukeminen. Tekstini koostuu seuraavista elementeistä; Erilainen oppija, Mistä oppimisvaikeudet johtuvat? Kuka on erityisen tuen tarpeessa? Mitä on esteettömyys? Lopuksi pohdin muutamaa erilaisen oppijan oppimista ja opettamista sekä esittelen Lapin amk:n opiskelua tukevat palvelut
Erilaisia oppijoita on paljon, arvioiden mukaan 20-25 % väestöstä eli 1 000 000 suomalaista on erilaisia oppijoita. Tähän lukuun on laskettu kaikentyyppiset oppimisvaikeudet; lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet, motoriset vaikeudet ja myös fyysisen vamman ja kehitysvamman aiheuttamat oppimisvaikeudet. Usein oppimisvaikeusasioissa pulmat esiintyvät useamman vaikeuden päällekkäisyytenä. Oppimisvaikeuksissa 27%:lla esiintyy yksi ongelma, 23%:lla kaksi päällekkäistä ongelmaa. Yleisimmät ongelmat ovat kielelliseen kehitykseen ja lukemaan oppimiseen sekä tarkkaavaisuuteen ja oman toiminnan ohjaamiseen. (Erilaisten oppijoiden liiitto, 2017)
Oppimisvaikeuksia on siis paljon ja ne juontavat juurensa monista tekijöistä. Yleisin syy on perimä, kaikkia syitä ei vielä edes tiedetä. Oppimisvaikeuksien syntyy vaikuttavat:
Geenitekijät: esimerkiksi lukivaikeus on vahvasti perinnöllinen, jopa 50 % .
Sikiön kehitykseen vaikuttavat asiat: äidin sairaudet, tupakointi, alkoholin tai huumeiden käyttö tai ympäristömyrkyt vaikuttavat sikiön kehitykseen ja sitä kautta oppimiseen.
Synnytyskomplikaatiot: raskausmyrkytys, hapen puute, keskosuus tai pieni syntymäpaino ovat yhteydessä oppimisvaikeuksiin.
Varhaislapsuuden sairaudet: esimerkiksi toistuvat korvatulehdukset ovat yhteydessä kielen kehitykseen. Allergia, astma tai diabetes saattavat olla yhteydessä oppimisvaikeuksiin.
Vammat: aivojen tai aistielinten vammautuminen voi johtaa oppimisvaikeuksiin.
Sattuma: oppimisvaikeuksia voi esiintyä myös ilman yllä olevia tekijöitä. (Erilaisten oppijoiden liiitto, 2017)
Erilainen oppija on laaja käsite, erilaiseksi voi joko kokea itsensä tai sinut määritelty jonkin tahon puolesta. Opetuksen näkökulmasta voidaan erilainen oppija määritellä esimerkiksi erityisen tuen tarpeella. Erilaisuus riippuu myös siitä miten määritellään normaalius :). Erilaisen oppijan määritteleminen riippuu paljon siitä, mitä keinoja oppimisen ja toimimisen tueksi on käytössä. Opetusmenetelmien sekä oppimis- ja toimintaympäristön suunnittelussa on hyvä huomioida ihmisten moninaisuus, erilaisuus, näin saavutetaan myönteinen ja yleinen hyväksyntä erilaisuutta kohtaan eikä erilaisuudesta muodostu ongelma. (Erilaisten oppijoiden liiitto, 2017)
Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet ovat moninaisia: Psykososiaalinen sopeutumattomuus, mielenterveys: pelot, ahdistuneisuus, itsetuhoinen käyttäytyminen, alisuoriutuminen yms. Erityiset oppimisvaikeudet: lukeminen, kirjoittaminen, kielellinen kehitys laskeminen Elämänhallinnan ongelmat: sosiaaliset ongelmat, itsestä huolehtiminen ja päihteet Sairaudet: epilepsia, CP, pitkäaikaissairaudet jne. Tarkkaavuuden häiriöt: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, impulsiivuus Lahjakkuuserot: "älykkyys", kognitiiviset taidot
(Happo, 2017)
Esteettömyys oppijan maailmassa tarkoittaa sitä, että hänelle taataan riittävä tuki ja ohjaus sekä tarvittavat oppimisen järjestelyt eri tilanteissa, esim. riittävästi tentttiaikaa ja häiriötön tila. Esteetön oppitunti tarkoittaa myös moniaistikanavaisuutta eli opetustilanteessa huomioidaan kaikki aistikanavat ja kaikenlaiset oppijat. (Opintopolku, 2017) On myös hyvä muistaa, että emme tee ammatillisessa koulutuksessa korjaavaa työtä, vain konsteja tavoitteiden saavuttamiseen.
Esteettömyyttä on myös sitä, että oppilaitoksessa pystyy liikkumaan vaivattomasti. Liikuntarajoitteiset on huomioitu jokaisessa tilanteessa.
Myös koulun kirjastopalveluissa tulee huomioida esteettömyys, esim. tietokoneissa olisi hyvä olla esim. ruudunluku- tai puheohjelma. Tästä linkistä löytyy tietoa Lapin amk:n esteettömyydestä
ADHD eli attention deficit hyperactivit disorder on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen aivotoiminnan häiriö, jonka keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADHD:stä on käypähoitosuositus se löytyy tästä linkistä. Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma on:
ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Hoidon tavoitteena on lievittää ADHD-oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä.
Keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen henkilöön ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito.
Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää ohjata aikuisia käyttämään lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Samanaikaisten häiriöiden hoito yhdistetään ADHD-oireiden hoitoon.
Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä ja sen jatkuvuus tulee varmistaa erilaisissa siirtymävaiheissa erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana.
Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. (Käypähoito. 2017)
Käypähoito on hyvä työväline ja toiveeni olisi, että ongelmiin puututtaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo alakoulun ensimmäisillä luokilla, jotta koulutyö rauhoittuisi ja oppilas saisi mahdollisimman hyvät eväät elämään. Edelleen diagnostisointeja tehdään kuitenkin vasta aikuisiällä, erikoista. Tämäkin vuonna kaksi opiskelijaa ovat vihdoin saaneet diagnoosin ja tukitoimet opiskeluun ja erityisesti selityksen omalle käyttäytymiselleen ja oppimisongelmilleen. Hyvä niin! Sitä toivoisin vielä, että ADHD opittaisiin ottamaan vahvuutena, ei heikkoutena ja vahvuuden kautta tuettaisiin lasta elämän kiemuroissa.
Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta ADHD opiskelijat tarvitsevat paljon toiminnallista oppimista ja paljon vaihtelua oppituntien aikana, workshopit ovat suosikkini :)
ADHD-liiton sivut löytyvät tästä linkistä ja sieltä löytyy paljon hyvää ja luotettavaa tietoa.
LUKIVAIKEUS ELI DYSLEKSIA on yksi kielellisen kehityksen vaikeuksista ja todella yleistä. Se ilmenee lukemisen, kirjoittamisen tai luetun ymmärtämisen alueella. Lukivaikeudet ovat perinnöllisiä. Tärkeää on tunnistaa lukivaikeus ja aloittaa tukitoimet.
Tukitoimia ovat mm.
Lukitesti, lukitodistus
Tieto usein riittää, helpottaa asianomaista "on olekaan tyhmä"
Oikeat tukitoimenpiteet ja henkilökohtainen ohjaus: lisäaikaa koetilanteessa, mahdollisuus suullisiin tentteihin sekä häiriöttömään tilaan sekä opetuksessa huomio moniaistikanavaisuuteen
Strategiat yhdessä: tärkeää on suunnitella tukitoimet yhdessä.
Yle uutisoi 13.2.2017, että joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on psyykkisiä vaikeuksia. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tekemän tutkimuksen mukaan 16% vastanneista kärsi päivittäin uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta sekä joka kolmas koki kovaa stressiä. 5.7 % opiskelijoista vastasi myöntävästi kysymykseen itsemurjan suunnittelusta. (https://yle.fi/uutiset/3-9454339) Uutinen on huolestuttava ja tähän asiaan tulisi tartuttava entistä vahvemmin. Oppilaitoksiin pitäisi palkata enemmän psyykkareita ja madaltaa kynnystä hakea apua jo varhaisessa vaiheessa ja ennalta ehkäisevää työtä tulisi lisätä vaikkapa ilmaisen vapaa-aikatoiminnan merkeissä.
Opiskeluille ja mielenterveydelle parempaa uutta vuotta 2018!
Lähteet:
Erilaisen oppijan käsikirja. 2007. Erilaisten oppijoiden liitto ry. Gummerus Kirjapaino Oy. Helsinki
Osaamistavoitteet:
17. Toimit ammatillisen koulutuksen/korkeakoulujen arvojen sekä oman alasi että opettajan eettisten periaatteiden mukaisesti
17.1 Tiedät opettajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet
17.2 Ymmärrät kestävän kehityksen periaatteita ammatillisessa koulutuksessa/korkekoulussa
Tämä blogikirjoitus pohjautuu Opettajien Ammattijärjestön (OAJ) julkaisuun: Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet sekä Enlundin, Luokkasen (2012) Pro gradu -tutkielmaan opettajien eettisestä kuormittuneisuudesta ja eettisistä dilemmoista. Kirjoituksessa pohdin myös kestävän kehityksen merkitystä opettajan työssä pohajutuen Ympäristöministeriön tarjoamaan materiaaliin kestävästä kehityksestä.
Hyvä ammattietiikka on tärkeä opettajan työn voimavara, se ohjaa työhön ja ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita. Opettajan työ on ennenkaikkea vuorovaikutustyötä, on kyettävä toimimaan erilaisten kollegoiden ja oppilaiden kanssa ja pystyttävä asettumaan työssään monenlaiseen rooliin. Opettajalla on merkittävä rooli myönteisten oppimiskokemusten syntymisessä sekä oppijan itseluottamuksen ja sosiaalisen vastuullisuuden vahvistamisessa. Opettajan työtä eettisten periaatteisen lisäksi ohjaa kulloinkin voimassa opetussuunnitelma sekä opetuksen sisällöt ja tavoitteet. Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot ovat kuitenkin kaiken perusta, ne pitää pysyä kirkkaana mielessä koko opettajan työuran ajan.
Ihmisarvoa tulee kunnioittaa riippumatta sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta, ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisestaasemasta, alkuperästä, mielipiteestä, kyvyistä tai saavutuksista.
Oikeudenmukaisuus on tasa-arvoa, yhdenvertaisuuden edistämistä sekä syrjinnän ja suosimisen välttämistä. Oikeudenmukaisuus tulee toteutua esim. arvioinnissa. Arviointiin liittyy paljon opettajan valtaa ja vastuuta.
Totuudellisuus on keskeinen arvo perustehtävässä. On oltava rehellinen itselleen ja muille sekä kunniottava suhtautuminen kaikissa vuorovaikutustilanteissa kuuluu opettajan työn perustaan.
Vastuu ja vapaus opettajan työssä tarkoitta sitä, että on opettajalla on oikeus omaan arvomaailmaan, mutta opetustyössä ollaan sidoksissa perustehtävään, jota ohjaa lainsäädäntö ja opetussuunnitelma.
Opettajan eettisiä periaatteita ovat:
Opettajan suhde omaan työhönsä on sitoutumista normeihin ja ammattikunnan etiikkaan, vastuullisuutta esim. kehittää omaa ammattitaitoaan ja arvioida omaa toimntaa, hoitaa ja kehittää omaa persoonaa sekä oikeutta tulla kohdelluksi oikeuden mukaisesti.
Opettaja ja oppija eettisessä periaatteessa oppija tulee ottaa huomioon yksilönä, kunniottaa oppijan oikeuksia, suhtautua häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettajan tärkeä eettinen tehtävä on oppijan kasvattaminen yhteistyöhön ja kevolliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Luottamus ja hyvät ihmissuhteet luovat perustan.
Opettaja työyhteisössä arvostaa työtään ja kunnioittaa työkavereitaan hyväksymällä heidän yksilölliset piirteensä. Ymmärtäminen ja keskinäinen apu ja tuki ovat työyhteisön keskeisiä periaatteita.
Opettaja ja sidosryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä oppijoiden hyväksi. Yhteistyön tavaoittena on oppimisen ja kehityksen tukeminen ja oppimismahdollisuuksien laajentaminen.
Opettaja ja yhteiskunta: opettaminen on yhteiskunnan keskeinen tehtävä. Opettaja edustaa ennen kaikka oppijan oikeuksia ja etuja ja sitä kautta kasvattaa oppijasta yhteiskunnan vastuullista jäsentä.
Opettaja ja moniarvoisuus periaatteessa opettaja huolehtii, että kaikille kuuluvat samat oikeudet ja velvoitteet. Kulttuureita ja maailmankatsomusta tulee kunnioittaa tasapuolisesti eikä ketään saa syrjiä.
Enlund ja Luokkanen (2012) ovat Pro gradu -tutkiemassaan tutkineet opettajien eettistä kuormittuneisuutta ja eettisiä dilemmoja eli ristiriitoja. Johtopäätöksissä tutkijat tuovat esille, että entistä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota eettisen kuormittavuuden vähentämiseen. Opettajien koulutuksessa tulisi olla enemmän tietoa/opetusta oppilaiden ja heidän vanhempien kohtaamiseen koulun arjessa. Omat eettiset ohjeet selkeyttäisivät toimintaa. Opettajien työ vaatimukset kasvavat, sillä yksilökeskeinen opetus, opetussisällöt laajenee ja samalla resursseja vähennetään, tämä lisää eettisiä ristiriitoja. Laadukas opetustyö ja eettinen toiminta edellyttää taloudellisia resursseja eli riittävästi henkilökuntaa, terveet työtilat ja asianmukaista opetusmateriaalia. Tutkimuksen mukaan nuoret opettajat kokivat ristiriitoja enemmän kuin vanhemmat, tämä selittynee pidemmällä elämän kokemuksella ja työuralla. Pidempään työskennelleillä opettajilla on enemmän valmiuksia ristiriitojen kohtaamiseen. Eettiset ristiriidat aiheuttavat stressiä ja stressillä on yhteys työhyvinvointiin. Työnohjaus ja vertaistuki ovat avainasemassa tämän kuormittuneisuuden vähentämisessä.
Lyhyen opettaja urani aikana olen huomioinut samoja asioita, kuin Enlund ja Luokkanen tutkiemassaan. Ammatillisen koulutuksen eettisiä dilemmoja lisää opettajan työn vaatimusten kasvaminen esimerkiksi nykyään yhä useampi opiskelee henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) mukaisesti ja tämä kuormittaa opettajan työtä ja vaatii erittäin tarkkaa kirjanpitoa esimerkiksi harjoitteluajankohdista, jotta opiskelija saavat tarvitsemansa ohjauksen.
Eettisiä ristiriitatilanteita olen kohdannut myös käytännönharjoittelupaikoissa; Opiskelijat ovat joutuneet huonon kohtelun uhreiksi ja opettajana koen olevani hankalassa tilanteessa, sillä minun tehtäväni on puolustaa opiskelijoita ja samalla kipeiden asioiden esille ottaminen voi heikentää suhdetta harjoittelupaikan ohjaajiin.
Uuden opettajan aloittaessa työuraa on äärimmäisen tärkeä, että hänelle nimetään työyhteisössä kokenut mentori ja perehdytys on tärkeää, sillä koulun toimintatapojen tietäminen helpottaa usein myös eettisten ristiriitojen ratkaisuissa.
Tulevan open pohdintaa kestävästä kehityksestä.
Ensin pitää ymmärtää mistä puhutaan... Kestävä kehitys on jatkuvaa yhteiskunnallista muutosta, päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Ekologisesta kestävyydestä puhutaan silloin, kun pyrkimyksenä on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen ja tavoitteena on ettei luonto ylikuormitu. Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan tasapainoista talouskasvua. Kun talous on kunnossa, se helpottaa haasteiden kohtaamisessa esim. väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveysmenot kasvaa. Sosiaalisella ja kulttuurisella kestävyydellä tarkoitetaan hyvivoinnin siirtämistä sukupolvelta toiselle. Sosiaalisen kestävyyden haasteita ovat väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupolvien välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen.
Meillä kaikilla pitäisi olla kestävän kehityksen omatunto, aivan kuin aseptinen omatunto jo on, ainakin meillä hoitajilla. Omissa ratkaisuissaan ja hankinnoissaan on aina hyvä miettiä tekojen ympäristö kuormitusta. Jos sinulla on rahaa ja työmatkasi vuoksi tarvitset auton, osta biodieselillä kulkeva auto. Parempi vaihtoehto autolle on, että kuljet työmatkat kävellen tai pyörällä tai käytät julkisia. Työpaikkojen pitäisi tukea työntekijöitään kulkemaan työmatkoja esim. pyöräillen, se on ekologista, terveellistä ja siitä saat hyvän ja reippaan mielen = jaksat töissä paremmin.
Opettajana pyrin organisoimaan työn niin etten kuluta kohtuuttomasti esim. paperia. Lähes kaikki materiaali on sähköisessä muodossa. Opinnäytetyöt ja ryhmätehtävät kommentoin sähköisesti. Jonkin verran olen hankkinut itselle kirjallista materiaalia, koska muistiinpanojen tekeminen lukemisen yhteydessä helpottaa minua ymmärtämään asioita paremmin.
Ekologinen omatuntoni voi pahoin kahvihuoneessamme, mitään ei kierrätetä! Vien kotiin lasiroskani ja folioroskani. Opettajana minun muistettava, että olen esimerkki, ei muuta ko pyörällä töihin :)
Näihin tunnelmiin!
Kuvassa meidän perheen kestävää kehitystä: "Meille tarpeeton voi olla teille aarre."
Osaamistavoitteet:
12. Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetuksen, ohjaukseen ja oppimiseen littyviä teorioiota ja alan tutkimustuloksia
13. Kehität omaa toimintaasi opettajana ja ohjaajana keräämäsi palautteen perusteella
14. Tunnistat oman alasi opetussuunnitelman kehittämiskohteita
14.1 Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulu tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet
Urani opettaja on niin lyhyt, että noviisin kengissä ollaan :) Jokaisesta päivästä töissä olen kiitollinen, viimeiset kuukaudet ovat olleet elämäni parasta aikaa. Haasteita, hyvää stressiä ja onnistumisen kokemuksia. Opettamani kurssit ovat olleet mielenkiintoisia, omaa substanssiosaamistani. Työkokemusta minulla on 16 vuotta kätilönä ja terveydenhoitajana. Hienoa saada jakaa omaa osaamistani ja esimerkkejä hoitotyöstä tuleville ammattilaisille.
Kurssien toteutussuunnitelmien pohjana ovat ydinosaamisaalueet ja kompetenssit, mutta suunnittelussa olen pyrkinyt viemään opetuksen käytäntöön, jotta opiskelijat ovat "ajanhermolla" ohjatussa harjoittelussa.
Omaa opettamista ja tuntisuunnittelua pohdin paljon, mietin erilaisia toteutusmuotoja. Miten saan opiskelijat innostumaan? Miten saan heidät pysymään hereillä? Miten saan heidät oppimaan?
Luokassa on erilaisia oppijoita:
OSALLISTUJA oppii parhaiten...
saamalla mahdollisimman paljon uusia kokemuksia ja oppimistilaisuuksia
toimimalla välittömästi, "tässä ja nyt -periaatteella"
toimimalla työryhmässään johtavassa roolissa
saamalla mahdollisimman suuret toimintavapaudet uusien ideoiden kehittelemiseksi
käymällä käsiksi suoraan toimeen
toimimalla ryhmässä yhdessä muiden kanssa.
TARKKAILIJA oppii parhaiten...
saamalla riittävästi aikaa ja tilaisuuksia asioiden pohdiskelemiseksi
pysyttelemällä taka-alalla tapahtumien keskipisteestä
saamalla tilaisuuden ajatella ensin ja toimia vasta sitten
pohdiskelemalla erilaisia vaihtoehtoja
tuottamalla tarkkaan mietittyjä raportteja
vaihtamalla ajatuksia ja mielipiteitä muiden ihmisten kanssa
toimimalla oman aikataulunsa mukaan, ilman tiukkoja aikarajoja.
PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten...
työskentelemällä järjestelmien, mallien, konseptien ja teorioiden parissa
saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja
toimimalla älyllisesti vaativassa ympäristössä
työskentelemällä tarkoin strukturoitujen, rakenteellisten menettelytapojen mukaisesti
tilanteissa, joissa vaaditaan loogisuutta ja rationaalisuutta
saamalla tilaisuuden tehdä selvityksiä onnistumisten ja epäonnistumisten syistä ja taustoista
käsittelemällä monimutkaisia tilanteita tai ongelmia.
TOTEUTTAJA oppii parhaiten...
tilanteissa, joissa on mahdollista selkeästi erottaa ongelmat ja niiden ratkaisut
saamalla riittävästi opastusta erilaisten tekniikoiden ja ratkaisumallien käytöstä
saamalla välitöntä palautetta kokeiluistaan omien erikoisalojensa huipputaitajilta
saamalla opastusta tekniikoista ja ratkaisumalleista, joita voi itse soveltaa omalla tavallaan
Haastattelen opiskelijoita kurssin aluksi heidän tavoistaan oppia, useat kertovat oppivansa tekemellä, toiset oppivat kirjoittamalla ja kuuntelemalla, jotkut jopa pitävät powerpointeista :) Jokainen oppii tavallaan, mutta hoitotyössä on tärkeä ymmärtää syyseuraussuhteet ja tekemällä oppiminen selventää asioita. Lapin AMK:n OPS 2017 perustuu PBL eli ongelmalähtöiseen oppimiseen. PBL:stä on jo tutkitustikin hyviä tuloksia: Alastalon ja Salmisen
(2015) tekemässä kirjallisuuskatsauksessa kuvaillaan ongelmalähtöisen oppimisen
tuottamia oppimistuloksia terveysalan koulutuksessa ja terveysalan
opiskelijoiden kokemuksia ongelmalähtöisestä oppimisesta. Kirjallisuuskatsauksen
perusteella ongelmalähtöinen oppiminen kehittää terveysalan ammateissa
tarvittavia taitoja, kuten työelämätaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä
yhteisöllisen oppimisen taitoja. Johtopäätöksissä painotetaan myös sitä, että
on huolehdittava opiskelijoiden riittävistä opiskeluvalmiuksista erityisesti
itseohjautuvan oppimisen suhteen.
Sosiaali- ja terveysalan on nyt murroksessa ja meidän kaikkien tulee valmistautua muutokseen, meidän opettajien tulee saattaa opiskelijat tulevaisuuden hoitajiksi. Opetusta tulisi kehittää yhä enemmän vastaamaan tulevaisuutta. Tarvitsemme yhä enemmän taitoja asiakaspalvelussa, sote-uudistuksen myötä asiakas nousee vielä enemmän keskiöön. Markkinointiosaamista myös tarvitaan enemmän hoitotyössä, jos asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu. Digitalisaatio, e-palvelut ja uudet asiakastietojärjestelmät vaativat uuden oppimista. Omassa opetuksessa olen pyrkinyt käyttämään monipuolisesti digitaalisia oppimisratkaisuja. Driveä, padletiä, facebookia sekä tc-harjoittelussa chat-simulaatiota. Chat simulaatio on opetusväline, jota pitäisi käyttää enemmän, koska se on todellista tulevaisuutta Digitaalinen terveydenhuolto on jo täällä.
Uudessa opetussuunnitelmassa olisi hyvä näkyä jo tulevaisuus ja digitalisaatio. Uskoisin, että PBL:n myötä tiedonhankintataidot ja tiimitaidot opiskelijoilla kehittyvät.
Tärkeä asia, joka nyt uudessa OPS:ssa huomioidaan ovat maahanmuuttajat, jotka ovat iso asiakasryhmä terveydenhuollossa. Yksi uuden OPS osaamistavoite eli kompetenssi terveydenhoitajien suuntaavissa opinnoissa on: "Osaat tukea
yhteistyössä eri kulttuuritaustasta tulevia asiakkaita ja perheitä terveyden
edistämisessä."
Lapin AMK:lla kerätään opiskelijapalautteita opintojaksoista, vastaaminen on vapaaehtoista. Palautteissa arvioidaan opetusta, arviointia ja palautetta, tukea, organisointia ja hallintaa, oppimisresursseja, omaa kehittymistä ja kokonaistyytyväisyyttä. Kurssin päädyttyä muistutan opiskelijoita palautteenannosta, palaute on mielestäni hyvä väline työn kehittämiseen. Ensimmäiset palautteet olivat todella hämmentäviä, mutta myös parannusehdotuksia sain ja ne aion seuraavassa kurssissa toteuttaa, jos syksyllä vielä saan jatkaa opettajana.
Tässäpä vähän kurssipalautteita ja omia ajatuksiani väliin:
Opintojaksolla
hyödynnettiin Facebookissa olevaa suljettua ja salaista ryhmää (näkyy vain
osallistujille), jossa opiskelijat ja opettaja jakoivat ajantasaisia uutisia
tms. liittyen opintojakson aiheisiin. Tämä oli mukava työskentelymuoto, sitä
kautta sai nopeasti myös yhteyden tarv. opettajaan!
Ehdottomasti jatkan facebookin käyttöä valmistuvien opiskelijoiden kanssa.
Ammattitaitoinen
opetus. Tietoa on opettajalla paljon ja huomaa, että hän on innostunut
opettamastaan aiheesta/tykkää opettaa, ainakin itselle jäi sellainen tunne.
Hakee tietoa ja selvittää myös oppilaiden esille tuomia kysymyksiä. Luokassa
miellyttävä tunnelma kurssin aikana.
Hämmentävää, positiivinen palaute on niiiin parasta ja antaa uutta intoa!
Enemmän Caseja, esim puhelimeen vastaamis
harjotuksia vaikka parettain. Käydä case tyylisesti jokainen kerta läpi. Esim
ensisynnyttäjän eka käynti, toka, kolmas yms yms :) Kurssi oli kiva ja olet
ihana persona. Sinua on helppo lähestyä ja kanssasi on helppo puhua
vaikeistakin asioista luontevasti.
Ehdottomasti lisää kurssiin enemmän Caseja, sen mukaan missä on tiedon tarvetta. seuraavien valmistuvien opiskelijoiden kanssa aloitan kurssin diagnostisella tentillä ja sitten paneudutaan niihin asioihin, missä on vähiten osaamista.
Mielestäni tällä kurssilla voisi kerrata
papa-näytteen ottamiseen liittyvät asiat. Olisi mielekästä harjoitella esim.
nuken avulla tätäkin ennen käytäntöön menoa. Asia on opiskeltu teoriassa
nape-kurssilla, mutta käytännössä ei ole asia tullut vastaan missään
harjoittelussa. Papa- näytettä ei opiskelijat ota synnytys- ja naistentautien
osastolla/pkl:lla.
Tähän on tulossa todella hyvä parannus, sillä toiveissa olisi simulaatiolantio, jolla voisi harjoitella papa-näytteen ottoa.
TKI-toiminta:
Lapin AMKin strategian painopistealueet ovat etäisyyksien hallinta, luonnonvarojen älykäs käyttö, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen.
Lapin AMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on
monialaista ja kytketty tiiviisti opetukseen. Tutkimus- ja kehittämistyön
tavoitteena on kehittää Lappia, parantaa Lapin hyvinvointia ja kilpailukykyä. TKI
toiminnan tavoitteena on myös vastata yhteistyökumppaneiden
kehittämistarpeisiin ja tuottaa konkreettisia tuloksia. Lapin
ammattikorkeakoululla on myös oma innovaatio-ohjelma. Tästä voi tutustua Lapin
korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmaan
10. Sovellat
opetuksessa ja ohjauksessa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamistasi
10.1
Ymmärrät kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaikutuksen koulutukseen ja
opettajan työhön
10.2 Tiedät
ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategien ja käytänteet
Kansainvälisyys
ja monikulttuurisuus ovat nykypäivänä osa jokaista opinahjoa. Peruskoulussa
maahanmuuttajat ovat mukava perusopetuksessa, lukioon ja ammatilliseen
koulutukseen tulee vaihto-oppilaita ja meiltä lähtee oppilaita vaihtoon.
Maailman katsomus laajenee, matkailu avartaa. Useassa oppilaitoksessa
toteutetaan englanninkielisiä tutkintoja.
Kansainvälisyys
on useita kansoja yhdistävä ja monikulttuurisuus on nyky-yhteiskunnan
kulttuurista monimuotoisuutta. Monikulttuurinen yhteiskunta sisältää useita
erilaisia kulttuurisia, uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia ryhmiä.
Opetushallitus
edistää suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä, päättäen
opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kansainvälistämistavoitteista,
antaa asiantuntijatukea sekä jakaa tietoa ja valtionavustuksia koulutuksen
järjestäjille oppilaitosten kansainväliseen toimintaan sekä edistää toimialan
kansainvälisten yhteyksien syntymistä. Tavoitteena on tukea suomalaisen
koulutuksen kehittymistä ja verkostoitumista kansainvälisyyttä hyödyntämällä.
(Opetushallitus 2017)
Tämä päivänä
ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen koulutuksen
valmiuksia. Tämä näkyy osaamisvaatimusten painottumisena entistä enemmän
kielitaitoon, sosiaalisiin taitoihin sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden
työelämän tuntemukseen. Koko yhteiskunta hyötyy, kun tulevien ammattilaisten
osaaminen vastaa kansainvälistyvän talouselämän ja monimuotoisen yhteiskunnan
tarpeita. (Vahvuutena kansainvälisyys 2010)
Kansainvälisen
toiminnan suunnitelmallinen johtaminen ja toteuttaminen sekä näkyvyys parantavat
koulutuksen laatua ja kohentavat imagoa sekä tuovat koulutukseen motivoituneita
opettajia ja opiskelijoita. Valmistuvien opiskelijoiden ammattitaito vastaa
työelämän vaatimuksia. Kansainvälistyvän toimintaympäristön muutos
suomalaisille on haaste, johon ammatillisen koulutuksen on vastattava.
(Vahvuutena kansainvälisyys 2010)
Kansainvälisen toiminnan strategian
suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon mm. seuraavat seikat:
✓✓Monikulttuurisessa
ympäristössä
toimimisen osaaminen on osa ammattitaitoa.
✓✓Monikansallisten
yritysten sisäinen
työkieli on usein englanti, mutta myös muiden kielten hallinnan tarve lisääntyy.
✓✓Yhä
useammin työpaikoilla toimitaan
monikulttuurisessa työyhteisössä ja palvellaan monikulttuurisia asiakkaita.
Lapin
ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen osaamisaloilla kansainvälistyminen
pohjautuu kansallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin, Lapin amk:n
strategiaan sekä Lapin amk:n kansainvälistymissuunnitelmaan.
Hyvinvointipalveluiden
osaamisaloilla koulutuksien opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteutuksessa
huomioidaan kansainvälisyys osaaminen kompetenssina (internatiol competence)
Kansainvälisyys
osaamisen tavoitteet:
opiskelija hallitsee oman alansa
työtehtävissä ja niiden kehittymisessä tarvittavan kirjallisen ja suullisen
taidon vähintään yhdellä vieraalla kielellä
ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee
yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa
osaa hyödyntää oman alansa
kansainvälisiä tietolähteitä
ymmärtää kansainvälisyyskehityksen
vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan
Osaamistavoitteet on sisällytetty
koulutuksien opintojaksoihin.
Hyvinvointipalveluiden
osaamisaloilla on yksi englanninkielinen koulutus, Bachelor of Heath Care, tätä
koulutusta pyritään hyödyntämään myös suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa
tarjoamalla englanninkielistä yhteisopetusta.
Lapin ammattikorkeakoulun
opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista vaihdossa, jossakin
yhteistyökorkeakoulussa. Opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti vaihdot
harjoitteluna. Koulun tavoitteena on myös motivoida opiskelijoita myös
suorittamaan teoriaopintoja kansanvälisissä kumppanuus korkeakouluissa. Vaihdon
minimikesto on 3kk eli 90 päivää.
Tälläkin hetkellä minulla on ohjattavana seitsemän
opiskelijaa vaihdossa, Kreikassa, Portugalissa, Ugandassa, ja Englannissa.
Ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä.
Kemin kampuksella siis toteutetaan
kansainvälistä nursing-koulutusta. Opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen
ympäri maailmaa. Kansalaisuuksia on useita: venäläisiä, afrikkalaisia,
amerikkalaisia, nepalilaisia, kiinalaisia ja suomalaisia. Olen opettanut kaksi kurssia
kansainväliselle ryhmälle; naisen ja perheen hoitotyö sekä lapsen kliininen
hoitotyö. Alkuun minua jännitti oma kielitaitoni, mutta opiskelijat ovat olleet
armollisia. Kurssit olen suunnitellut suomenkielisen kurssin pohjalta. Toteutuksessa
olen käyttänyt paljon ryhmätöitä ja pieniä tuntiryhmätehtäviä, kansainvälisillä
opiskelijoilla on mielestäni hyvät tiedonhaku taidot. Luennot olen pyrkinyt
tekemään kahdella kielellä, jotta opiskelijat oppivat myös suomea. Opiskelijat
ovat kuudennen lukukauden opiskelijoita ja osalla heistä on jo todella hyvä
suomen kielen taito.
Minun opettamani aiheet
vaativat kansainvälissä opetuksessa myös kulttuureihin tutustumista. Tärkeitä
seikkoja ovat mm:
Miten miehen ja naisen roolit
määrittyvät?
Miten lapsiin suhtaudutaan?
Mikä on kulttuurissa
keskipisteenä: yksilö, perhe vai yhteisö?
Miten ja mitkä uskonnot
vaikuttavat kulttuuriin?
Millaisia elämänarvoja ja
elämänfilosofiaa kulttuuri sisältää?
Esimerkiksi ympärileikkaus eli
silpominen on yleistä Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Länsimaissa
silpominen on yleisesti paheksuttua ja laissa kiellettyä. Suomessa ei ole
erillistä lakia, vaan asiaa tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä. Näihin asioihin
opetuksessa kerron aina Suomen kannan sekä korostan naisena olemisen tärkeyttä
ja oman kehon arvostamista.
Toisaalta kulttuurien kirjo
antaa opetuksella todella paljon, opiskelijat kertovat mielellään oman maansa
käytänteistä tai hoitokulttuureista. Mielestäni eri kulttuurien tuntemus on
opetuksen voimavara. Olen pyrkinyt luomaan tunneista rentoja ja
vuorovaikutteisia. Tuntien jälkeen opiskelijat usein jäävät juttelemaan. Opiskelijat
ovat mielestäni hyvin sopeutuneet Kemin opiskelijaelämään, mutta ovat hyvin
vähän tekemisissä suomalaisen opiskelijoiden kanssa, se on harmi.
Viikonloppuisin he järjestävät juhlia omalla porukalla, mutta kutsuvat joukkoon
uusia kansainvälisiä opiskelijoita. Ehkä enemmän pitäisi järjestää
yhteisopetusta suomenkielisen ryhmän kanssa.
Tiina Hurme (2013) Pro gradu
tutkielmassaan tutkinut kansainvälistä sairaanhoitajakoulutusta Suomessa ja
koulutuksessa toteutuvaa kliinistä harjoittelua ja ammatti-identiteettiä. Harjoittelua
edistävinä tekijöinä erottuivat opiskelijoiden saama opetus ja ohjaus, hyvä
vuorovaikutus potilaiden ja opiskelukavereiden kanssa ja oma työskentely.
harjoittelua estäviä tekijöitä olivat kielimuuri, hoitajien asenne, ajanpuute
ja kuoleman kohtaaminen. Ammatillisen identiteetin kehittymistä kuvasivat
käsityksen muuttuminen sairaanhoitajan työstä, sairaanhoitajan ihannekuvan
muodostuminen ja itsensä näkeminen tulevaisuuden hoitajana. Tutkimuksen johtopäätöksissä
todetaan, että kansainvälisten opiskelijoiden kielikoulutusta ei voida korostaa
liikaa sekä harjoittelupaikan hoitajien asennekasvatukseen kansainvälisiä
opiskelijoita kohtaan on syytä panostaa. (Hurme. 2013)
Löysin aiheesta myös toisen
mielenkiintoisen Pro gradu-tutkielman. Sanna Pirinen (2015) on tutkinut
Suomessa opiskelevien kansainvälisten sairaanhoitaja opiskelijoiden
opinnoissaan kokemat haasteet ja niistä selviytyminen. Tutkimuksen
johtopäätöksissä käy ilmi, että kielelliset haasteet tuottivat kansainvälisille
opiskelijoille stressiä ja aiheuttivat vaikeuksia selviytyä käytännön
harjoittelusta. Joskus jopa käytännön harjoittelupaikan saaminen edellytti
riittävää suomen kielen taitoa. Riittäviin kielellisiin valmiuksiin olisi
Pirisen mukaan syytä panostaa enemmän. Joillekin opiskelijoille oli tullut
yllätyksenä, että käytännön harjoittelupaikkojen henkilökunta ei suostunut
puhumaan englanniksi, vaan opiskelijoiden oli pakko pärjätä suomen kielellä.
Koulutuksessa olisi syytä huomioida tämä asia lisäämällä suomen kielen
opetusta. Myös opettajien riittävä englannin kielen taito on tärkeä osa laadukasta
opetusta. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että opiskelijat kaipaavat enemmän
aikaa opettajan henkilökohtaiseen ohjaukseen. (Pirinen 2015)
Osaamistavoitteet:
4. Opetat ja ohjaat oman alasi koulutuskokonaisuuden tutkinnon perusteiden/opetussuunnitelman mukaisesti
5. Toteutat opetusta pedagogisesti perustellen
5.2 Käytät pedagogisesti perusteltuja, monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä
Onnea on päästä opettamaan omaa vahvinta substanssiosaamistaan nuorille ja innokkaille opiskelijoille.
Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan perusopintoihin kuuluu naisen ja perheen hoitotyö ja naistentaudit 6op, opintokokonaisuus toteutetaan kuudennella lukukaudella.
Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet ovat:
Opiskelija
osaa soveltaa hoitotyön prosessia naisen, lasta odottavan perheen, synnyttäneen äidin ja perheen ja vastasyntyneen hoitotyössä
osaa toteuttaa terveyttä edistäviä menetelmiä naisen, miehen ja monimuotoisen perheen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä
osaa toteuttaa hoitotyötä ottaen huomion naisen ja perheen hoitotyön erityispiirteet
osaa toteuttaa turvallista lääkehoitoa naisen ja perheen hoitotyössä
osaa kuvata ja selittää tavallisimmat naisen ja perheen hoitotyöhön sekä naistentauteihin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Osaa ohjata ja valmistella tutkimuksiin.
Osaamistavoitteiden pohjalta olen työstänyt opintokokonaisuutta. Perehtymällä kirjallisuuteen ja ajankohtaisiin tieteellisiin tutkimuksiin aloitin opintojakson rakentamisen. Minulla on myös pitkä työhistoria ja tuoretta tietoa käytännöstä, sitä hyödynnän opetuksessa.
Perehdyin suunnitteluvaiheessa erilaisiin pedagogisiin menetelmiin, hyviksi lähteiksi osoittautuivat esim. Lapin amk:n oma julkaisu: Innostusta oppimistilanteisiin sekä amokin videoita läpikäymisen pedagogiikka, aktivoivat työtavat ja täydellinen opetusmenetelmä. Tärkeää on miettiä minkälaisella toiminnalla osaamistavoitteet ovat saavutettavissa. Uskoisin, että opetus tilanteen rytmittäminen eri menetelmillä edistää opiskelijoiden aktivointia ja kiinnostus aiheeseen säilyy ja kiinnostus älypuhelimeen vähenee...
Hauskoja tilanteita sattui tunneilla. Olin suunnitellut intoa puhkuen näyttelykävely periaatteella opetustapahtuman. Opiskelijat olivat sangen tyytymättömiä, he olivat halunneet kuulla minun esimerkkejä käytännöstä. Itselle tuli hieman ristiriitainen olo, mutta näyttelykävely toteutettiin.
Padlet alustaa olen nyt paljon käyttänyt opetuksessa. Jaan opiskelijoille pieniä osa-alueita opintokokonaisuudesta, he työstävät aiheesta powerpoint alustuksen ja esityksen jälkeen keskustelemme aiheesta. Padlet toimii mielestäni hyvin myös tenttimateriaalin keräysalustana. Olen myös luonut "itseopiskelumateriaalipadlettejä"
Mielestäni opettajana minun tulee toimia innostaen oppimaan ja hakemaan tietoa. Esimerkkien avulla selvennän asioita, koska työhistoriani on Meri-Lapin alueella, myös esimerkit ovat sellaisia, että jostakin asiayhteydestä tapauksen voi ehkä tunnistaa. Sairaanhoitajaopiskelijaa velvoittaa sama vaitiolovalvollisuus, kuin valmista sairaanhoitajaa ja minun kertomani esimerkit jäävät luokkatilan sisälle.
Valmistuvan terveydenhoitaja ryhmän kanssa käytin opetusvälineenä facebookia. Suljettuun ryhmään linkitin uusia tutkimuksia ja hyviä aiheeseen liittyviä nettisivuja, kurssin edetessä myös opiskelijat linkittivät mielenkiintoisia artikkeleita ja tutkimuksia. Facebook on erittäin hyvä opettamisen työkalu.
Lähteet:
Hyppönen, O. & Linde´n S. 2009. Opettajan käsikirja - opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 12.2. 2017 http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789622480637.pdf
1. Suunnittelet oman alasi koulutuskokonaisuuden tutkinnon perusteiden/opetussuunnitelman pohjalta osaamisperusteisesti
1.1 Tiedät opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat
2. Suunnittelet osaamisperusteista opetusta ja ohjausta opiskelijalähtöisesti oppimisen teorioita hyödyntäen
2.1 Ymmärrät ja hyödynnät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
2.2 Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetukseen ja ohjauksen suunnittelussa
3. Otat huomioon opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden
6. Opetat ja ohjaat opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiden
Osaamisen osoittaminen perustuu webinaareihin 27.9.2016 oppimisteoriat ja mallit, 1.11.2016 opetussuunnitelma ja opetuksen suunnittelu, teoriatietoon sekä käytännönkokemukseen.
Lapin AMK:n sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmasta löytyy tutkintonimike ja mitä NQF-tasoa tutkinto vastaa. (NQF= National qualification framework eli tutkintojen kansallinen viitekehys) Lapin amk:n sairaanhoitaja-tutkinto vastaa NQF 6 tasoa, mikä tarkoittaa sitä, että valmistuttuaan sairaanhoitaja hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot (teoria, keskeiset käsitteet, menetelmät ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen) ja ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa sekä osaa soveltaa oppimaansa ja kykenee luoviin ratkaisuihin. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Opetussuunnitelma pitää sisällään hakukriteerit, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, koulutusohjelman profiili, keskeiset oppimistulokset, valmistuneiden työllistymistä kuvaava profiili, jatko-opintokelpoisuus, arviointikriteerit ja menetelmät, tutkinnon myöntämisen edellytykset ja opiskelutapa. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Opetussuunnitelma on jaettu vuositeemoihin: 1. hoitotyöhön perehtyjä, 2. Hoitotyöhön harjaantuja, 3. hoitotyön soveltaja ja 4. hoitotyön kehittäjä. Kolmannen vuoden vuositeemassa johtaminen ja yrittäjyys, kliininen hoitotyö ja ohjaus- ja opetusosaamisen kompetenssit ovat keskiössä. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Minun opettamani kurssit kuuluvat ammattiopintoihin, 3 vuoden opintoihin, jossa opiskelijat ovat jo hoitotyön soveltajia. Heidän osaamistavoitteitaan ovat: osata olla hoidollisesti läsnä, ohjata ja opettaa eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita/potilaita heidän terveyttään ja toimintakykyään edistäen yhteistyössä asiakkaiden/potilaiden läheisten kanssa. Heidän päätöksenteko hoitotyössä perustuu näyttöön sekä hoitotyön laatuun ja turvallisuuteen. Opiskelijat omaavat edistyneet taidot ja osoittavat asioiden hallintaa. Opiskelijoilla on kykyä soveltaa ja tehdä luovia ratkaisuja, joita vaaditaan erikoistuneilla hoitotyön ammattialoilla monimutkaisten tai ennakoimattomien tilanteiden ratkaisemiseksi. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Opettamani kurssi on 6 opintopisteen naisen ja perheen hoitotyö ja naistentaudit. Kurssi sisältää itsenäistä opiskelua 1op. Kurssin osaamistavoitteet ja teemat ovat:
Opiskelija
osaa soveltaa hoitotyön prosessia naisen, lasta odottavan perheen, synnyttäneen äidin ja perheen ja vastasyntyneen hoitotyössä
osaa toteuttaa terveyttä edistäviä menetelmiä naisen, miehen ja monimuotoisen perheen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä
osaa toteuttaa hoitotyötä ottaen huomion naisen ja perheen hoitotyön erityispiirteet
osaa toteuttaa turvallista lääkehoitoa naisen ja perheen hoitotyössä
osaa kuvata ja selittää tavallisimmat naisen ja perheen hoitotyöhön sekä naistentauteihin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Osaa ohjata ja valmistella tutkimuksiin. (Lapin amk opetussuunnitelma 2014)
Osaamistavoitteet ja teemat ovat osa toteutussuunnitelmaa. Tavoitteet ohjaavat oppimisen suuntaa, syvyyttä ja ovat myös arvioinnin kohteita (Hyppönen & Linden, 2009, 11). Toteutussuunnitelmasta löytyvät myös pedagogiset järjestelyt, joita kurssillani ovat luennot, ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, laborointi ja simulaatiot. Tämä opintojakso toteutui osin hankkeeseen: Lapin lasten, nuorten ja perheiden seksuaaliterveys voimavaraksi. Kurssille liittyi myös tutkimustehtävä naisen ja perheen hoitotyöhön liittyen sekä tentti.
Luennoilla käsiteltyjen asioiden reflektio ja syventäminen yhteistoiminnallisen ja tutkivan oppimisen avulla. Oppimisprosessissa tiedon rakentaminen aiemmin opitun ja uuden tiedon avulla. Luennoilla, harjoituksissa ja yhteistoiminnallisissa tehtävissä saatua tietoa täydennetään kurssin kirjallisuuden, artikkeleiden ja muun tukea antavan materiaalin avulla.
Kurssin sisältö: Naisen ja perheen hoitotyön erityispiirteet ja periaatteet. Seksuaali- ja lisääntymisterveys naisen ja perheen hoitotyössä, äitiysneuvolatyö, raskaudenkeskeytys- ja keskenmenoasiakkaan hoitotyö, raskaana olevan, synnyttävän ja lapsivuoteisen naisen ja perheen hoitotyö, vastasyntyneen hoitotyö synnytyssairaalassa (ja synnytys sairaalan ulkopuolella), Naisen terveysongelmat ja niiden ennaltaehkäisy, sukupuoliteitse leviävien infektioiden hoitotyö, lapsettomuus naisen ja perheen elämässä, inkontinenssin ennaltaehkäisy ja hoito, gynekologisen leikkauspotilaan perioperatiivinen hoitotyö, vaihdevuodet ja vanheneva nainen, syöpää sairastavan naisen hoitotyö ja naisen hoitotyöhön liittyvä lääkehoito ja lääkelaskut. (Lapin amk opetussuunnitelma, 2014)
Kurssin pedagogiset järjestelyt ja kurssin sisältö olivat valmiina Soleops toteutussuunnitelmassa alkaessani työstämään kurssin toteutusta, opintojakson aikaisempi opettaja oli laatinut ne jo ennakkoon. Suunnittelin kurssin toteutuksen ja aikataulut osaamistavoitteiden ja teemojen perusteella niin, että ydinosaamisalueet tulevat kaikille tutuiksi. Ydinosaamisella tarkoitetaan sitä, että opitaan tehtävän kannalta välttämätön, ilman sen hallintaa tehtävää ei voida tehdä, ongelmaa ei voida ratkaista ja osaaminen jää vajaaksi (Karjalainen &co, 2016). Opiskelijat ovat kolmannen vuosikurssin eli kuudennen lukukauden opiskelijoita, joten heillä on jo paljon tietoa ja taitoja. Tavoitteenani oli ehjä kokonaisuus ja että opiskelijoiden mielenkiinto säilyisi koko kurssin ajan ja että he saisivat kurssiltani hyvät valmiudet käytännön harjoittelujaksolle ja hyvän pohjan syventäviin opintoihin. https://docs.google.com/document/d/1p5HjSproQPO9e_2IAjGEX4Wu2UYHaHH7cgPHniO0Hcg/edit (tämän linkin valitettavasti saa auki vain Kati)
Selkeä suunnittelu kuvaa pyrkimystä opintojaksoon, jossa kaikki opetukselliset osatekijät tähtäävät opiskelijoiden laadukkaaseen ja korkeatasoiseen oppimiseen Asetettujen tavoitteiden lisäksi opintojakson suunnittelun lähtökohtana on myös opetussuunnitelmassa määritelty tuntimäärä, sen perusteella tehdään ratkaisut käytettävistä opetus- ja työskentelymuodoista. Kontaktitunneilla opiskelijoille avataan ovi uuden tiedon ja opittavaksi tarkoitetun asian äärelle, mutta syvällisempi oppiminen vaatii asian pohtimista opiskelijoiden omista lähtökohdista. (Hyppönen & Linden, 2009, 11-12)
Aikataulu ja opetettavat/opittavat asiat olivat siis selvillä. Kurssin ensimmäisellä kontaktitunnilla kävimme opiskelijoiden kanssa läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisällön, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet sekä palautettavien tehtävien osalta palautuspäivämäärät. Esittäytymisen yhteydessä pyysin jokaista opiskelijaa kertomaan, miten hän oppii ja niiden vastausten perusteella mietin kurssin toteutusta. Opiskelijat olivat hyvin tietoisia, miten oppivat ja minkälaisesta toteutuksesta pitävät. Suurin osa opiskelijoista halusivat perusluentoja ja paljon esimerkkejä käytännöstä, joku piti ryhmätöistä toinen taas ei. Monet opiskelijoista kokivat, että ryhmätöissä oppiminen jää pinnalliseksi.
Kurssi toteutui pääsääntöisesti keskustelevina luentoina, powerpoint-esitykset toimivat runkoina. Vaikkakin luennointi johtaa pinnallisiin oppimistuloksiin (Hyppönen & Linden, 2009, 9). Kurssin alkaessa olin opiskellut pedagogisia opintoja 4 päivää, joten tietämys erilaisista menetelmistä oli varsin vähäinen. Kurssin ja opeopintojen edetessä otin käyttöön myös muita opetusmenetelmiä. Aiheita käsiteltiin näyttelykävely-menetelmän avulla. http://www.leppilampi.com/materiaali/koulutusmateriaalia/nayttelykavely.pdf (Kuva 1.) Samalla kurssilla kansainvälisen ryhmän kanssa käytin padlet-alustaa, se toimi opiskelijaryhmän kanssa mielestäni hyvin (Padlet 1). Padlet toimii siinäkin mielessä hyvin, että avattuaan aiheeseen liittyvän padletin, opiskelija näkee ensisilmäyksellä jo kokonaisuuden, kuten padlet 2:ssa. Tein alustat valmiiksi ja opiskelijat etsivät niihin tietoa ja sitten esittelivät aiheen koko ryhmälle.
Webinaarissa 27.9 käsiteltiin oppimisteorioita ja malleja
Avaan tässä tutumpia/yleisempiä oppimisteorioita. Behavioristinen oppimiskäsityksessä oppiminen nähdään ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumisena eli oletetaan, että opetuksen tavoitteena oleva ärsyke vakiintuu pysyväksi tavaksi eli syntyy oppimista. Oppimisessa korostuu muistaminen ja ulkoa opettelu. Tässä oppimiskäsityksessä tieto siirtyy opettajalta oppijalle muuttumattomana ja tiedon luonne on objektiivista ja pysyvää. Oppiminen etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen. Opettajan rooli korostuu ja opiskelija on passiivinen vastaanottaja. Tämä oppimiskäsitys sopii mielestäni hyvin anatomian opiskeluun. (Oppimiskäsitykset, 2016)
Kognitiivisessä oppimiskäsityksessä oppiminen on aktiivista ja tavoitteesta toimintaa, jossa oppija on itsenäinen ajattelija ja tiedon hakija. Oppija valikoi, tulkitsee ja konstruoi tietoa reflektoimalla toimintaansa ja ajatteluaan. Tässä oppimiskäsityksessä oppija liittää uutta tietoa aikaisempiin tietoihin ja taitoihin ja ongelmanratkaisu valmiudet kehittyvät. Kognitiivisen oppimisen tavoitteena on, että oppiminen tapahtuu autenttisessa tilanteessa ja oppimisen lähtökohtana on ammatilliseen käytäntöön perustuvat ongelmat. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) ja projektioppiminen ovat kehittyneet samoista lähtökohdista. (Oppimiskäsitykset, 2016)
Konstrukstiivisessa oppimiskäsityksessä oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa, siinä oppija tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisempaan tietoon ja kokemukseen. Uuden oppimisessa on tärkeää tiedon käsittely ja se, kuinka aikaisempi tieto aktivoidaan uuden tiedon pohjaksi. Aikaisemman tiedon ja omien kokemusten lisäksi oppimiseen vaikuttavat omat tavoitteet, toiveet ja odotukset. (Oppimiskäsitykset, 2016)
Tupettajat ryhmän aiheena oli perehtyä digiajanoppimiskäsitykseen, konnekstivismiin.
Konnektivismin periaate on ”the pipe is more important than the content of the pipe”. Opiskelu on prosessi, jossa yhdistetään eri tietolähteitä. Konnektivismin pääajatuksena on, että opiskelija hahmottaa toisiinsa liittyviä (verkon) elementtejä, “nod”eja ja näin syntyy verkosto eli oppiminen tapahtuu tehokkaimmin osana sosiaalista verkostoa. Tässä oppimiskäsityksessä uuden tiedon omaksuminen on olennaisempaa kuin nykyinen tietämys sekä olennaista on yhteyksien ylläpito. Konnektivismissä korostuu ajankohtaisuus, twittermäisyys. Opiskelija luo omat verkostonsa ja tuottavat itse materiaalin. Konnektivismissä sosiaalinen läsnäolo ylittää kouluinstituution rajat ja läsnäolo näkyy opiskelijan osallistumisena blogeissa, videoissa ja äänitteissä. Opettajan rooli muuttuu, tässä oppimiskäsityksessä opettaja kevyellä kädellä ohjaa oppijat käyttämään oikeita tiedon lähteitä (lähdekriittisesti). Oppimiskäsitys on saanut osakseen myös kritiikkiä; se nähdään enemmän pedagogisena näkemyksenä kuin oppisen teoriana. (Olander, 2016)
PLE eli personal Learnind Enviroment, henkilökohtainen oppimisen ympäristö on myös osa digiajan ”tuotteita” Opiskelija itse suunnittelee, kokoaa ja ylläpitää internetin sosiaalisen median palveluja hyväksikäyttäen. Opiskelijat verkostoituvat keskenään ja jakavat tietoa/osaamistaan. PLEssä opettaja on yksi verkoston jäsen.
Oppiva organisaatio onorganisaatio, jolla on kykyä luoda, hankkia ja siirtää tietoa. Oppivassa organisaatiossa tapahtuu jatkuvaa oppimista. Oppivassa organisaatiossa korostuu ajattelutapa, jossa jokainen organisaation jäsen on osa kokonaisuutta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia hyödynnetään osana organisaatioita. Toiminta on avointa ja kaikkien tiedossa on organisaation yhteinen tavoite ja päämäärä eli visio. (Helakorpi, 2017)
Työssä oppimisessa kaikki sidosryhmät ovat mukana oppimisessa, työssä oppimista ohjaa myös opetussuunnitelma. Oppiminen on moninaista, virallista, epävirallista ja arkioppimista. Hyviä välineitä ja toimintamalleja työssä oppimisen tueksi ovat mm. swot-analyysi, mindmap, vertaisarviointi ja mentorointi. Työpaikalla ohjaaja ja koulutuksen ohjauksesta vastaava opettaja ovat vastuussa oppimisen ohjauksesta. Työssä opitaan todellisessa työympäristössä ja sen säännöillä. Se on suunnitelmallista ja ohjattua. Usein työpaikoilla on nimetyt vastuuohjaajat. Tärkeää vastuuohjaajan kohdalla on, että hän on oikeasti kiinnostunut ohjaamisesta ja hänellä on resursseja ohjaamiseen ja tietenkin ohjaajan olisi hyvä saada lisää palkkaa tehtävän kuvansa mukaan. Jotta työssä oppiminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla olisi hyvä työpaikkaohjaavat kouluttaa tehtävään. (Räisänen (toim.) 2006)
Aikuisopiskelijan oppimisen ja ohjaamisessa on erityispiirteitä, hyviä ja vähän huonompia. Aikuisopiskelijalla on monipuoliset tiedonkäsittelymekanismit, johdonmukaisen ja eheämmän maailman kuvan vuoksi asiakokonaisuuksien hallintakyky on ja kokemus auttaa ymmärtämään ja arkipäiväistämään käsitteitä. Aikuisopiskelijalla oppiminen on tehokkaampaa, koska uusi tieto voidaan yhdistää ennestään tuttuihin asioihin. Täysin uuden asian oppiminen aikuisopiskelijalla ei ole niin helppoa, kun ei ole taustaa mihin oppimista voisi kytkeä. Aikuisopiskelijat oppivat keskustelemalla, kokeilemalla ja soveltamalla, eivät ulkoa oppimalla. Opiskelu aikuisena on yleensä vapaaehtoista ja motivaatio on pääsääntöisesti hyvä. Aikuisena kuitenkin kuormituskyky heikkenee, ulkoa oppiminen vaikeutuu ja vanhoja rutiineja on vaikea muuttaa nk. poisoppinen voi olla vaikeaa. Joskus aikuisena opiskelu voi olla pakko-opiskelua, koska on pysyttävä mukana muuttuvassa maailmassa. (Malinen & Aittola, 2008)
Aikuisen opettaminen edellyttää laaja-alaisuutta ja joustavuutta, hän voi oppijana olla konservatiivinen ja itsekeskeinen eli katsoo asioita itsestä käsin ja haluaa säilyttää oppimansa. Elämänkokemuksesta hän voi rakentaa suojavyön, joka haittaa uuden tiedon vastaanottamista. (Oppimiskäsitykset)
Kokemuksellisen oppimisen työkaluja:
tajuaminen eli omakohtainen kokemus luo perustan oppimiselle (oppimispäiväkirja, aivoriihi ovat hyviä opetusmenetelmiä)
pohtiminen eli reflektoidaan aihetta eri näkökulmista (opetuskeskustelu tai kirjoittaminen ovat hyviä opetusmenetelmiä)
ymmärtäminen eli pyrkimyksenä asian käsitteellistäminen (esittävä opetus, ryhmätyö tai erilaiset tiedonhankintatavat ovat hyviä opetusmenetelmiä)
soveltaminen eli testataan malleja ja kokemuksia (caset, roolipelit, harjoitukset ovat hyviä opetusmenetelmiä)
(Oppimateriaalit 2016)
Autenttinen oppiminen merkitsee sellaisen oppimisympäristön ja sellaisten oppimistilanteiden ja prosessien suunnittelua, jotka antavat opiskelijalle mahdollisuuksia ajatella ja toimia niin kuin alan ammattilaiset ja asiantuntijat toimivat. Autenttinen oppiminen on kontekstiin sidottua, kokemuksellista ja oppimistehtävät rohkaisevat, sitouttavat ja motivoivat.
Autenttisen oppimisen elementtejä Herringtonin ja Oliverin (2000) mukaan ovat:
autenttinen konteksti
autenttiset tehtävät
asiantuntija osaaminen
monipuoliset näkökulmat
yhteisöllinen tiedon rakentelu
reflektio
artikulaatio
autenttinen ohjaus
autenttinen arviointi
Autenttisen oppimisen avulla opitaan nykypäivänä tarvittavia taitoja; tiedon yhteinen rakentaminen, pitkäjännitteisyys, vuorovaikutustaidot ja yhteisöllisen työskentelyn taidot. Tuetaan jakamista ja yhteisöllisyyttä, auttaa tunnistamaan opittavan arvon käytännössä, auttaa ajattelemaan asiantuntijan tavoin, motivoi ja osallistaa. (Vainio & Leppisaari, 2012)
Hyvä esimerkki autenttisesta oppimisesta on simulaatiot. Hoitotyönopiskelijoiden kanssa käytetään simulaatioita opetuksessa. Itse osallistuin simulaatio-ohjaajan peruskurssille syksyllä. Kurssin lopuksi simuloimme myös itse. Simulointicaseistä ei saa puhua simulointitilan ulkopuolella. Koska kyseessä oli koulutus, voin kertoa, että meidän Case oli aikuisen sairaalaelvytys. Tilanne oli niin autenttinen, vaikka potilas oli nukke, että pulssi nousi itselläni ja tunne oli mahtava, kun potilas heräsi henkiin. Tilanteessa unohtui täysin, että elvytettävä on nukke. Lue myös tekstini simulaatiopedagogiikka.
Osaamis- ja ongelmaperusteinen opetus
Hoitotyön opettamisessa on yhä enemmän pyrkimyksenä osaamis- ja ongelmaperusteisuus.
Osaamisperusteisuutta kuvaavat seuraavat määrittelyt:
osaamisperusteista on kaikki taitojen opettaminen
opiskelijalähtöinen opetus
työelämälähtöisyys
opetuksen tavoitteet on määritelty opiskelijan oppimistuloksina eikä opetettavina taitoina, oppiaineina tai asioina
laajoja osaamiskokonaisuuksia
todellinen lähtötaso ja aiempi tietämys otetaan opetuksen lähtökohdaksi
aiempi osaaminen arvioidaan, tunnistetaan ja tunnustetaan ja hyväksiluetaan osaksi tutkintoa
HOPS
oppimisen ja tai osaamisen arviointi on autenttista
osaamistavoitteet ja arvioinnin kriteerit on selkeästi määritelty ja tutkinto suoritetaan osaamisen osoittamisena ammatille luonteenomaisissa työtehtävissä
ITSEARVIOINTI ON KOULUTUKSEN PERUSKIVI (Karjalainen & co, 2016)
Osaamisperusteisuudessa on oppimisnäkemyksiä, joissa toiminta, kokemus ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat oppimisen lähtökohtana myös itsearviointi nähdään osaamisen kehittämisen kulmakivenä. Oppisen motivaatio nousee itseymmärryksestä. Oppijat huomaavat tekevänsä sellaisia töitä, jotka liittyvät saumattomasti tutkinnon osaamistavoitteisiin. Osaamisen tiedostaminen vaatii aikaa ja pohdintaa, työn vaatimusten ja sen teoreettisen rakenteen jäsentelyä. Oman toimintakyvyn tietoiseksi tekemisen eli kielellistämisen kautta teoriatiedon suhde käytäntöön avautuu. Uuden oppiminen rakentuu siis aiemmin opitun ympärille. (Karjalainen & co, 2016)
Lapin AMK hyvinvointialan opetussuunnitelmassa 2014 on paljon osaamisperusteisuuden piirteitä, kuten osaamisen osoittaminen, tunnistaminen ja tunnustaminen, HOPS:t, työelämälähtöisyys ja opiskelijalähtöisyys. Uutta opetussuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan ja uudesta opetussuunnitelmasta on haluttu poistaa koulukeskeinen ajattelu ja tämä näkyy erityisesti osaamisperusteisen opetussuunnitelman suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opettajien, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyötä on tiivistetty OPS-kehittämisessä osaamisperusteisella OPS-ajattelulla. OPS 2017 on strategian painoalat sisällytetty läpileikkaavina osaamistavoitteina yleisiin ja koulukohtaisiin kompetensseihin. Osaamisella tavoitellaan valtakunnallisia yleisiä ja alakohtaisia osaamisvaatimuksia. (Lapin amk opetussuunnitelma, 2014, Seppänen (toim.), 2016)
Uusi opetussuunnitelma 2017 on oppimisnäkemykseltään ongelmalähtöinen (PBL) (ongelmalähtöinen oppiminen on menetelmä, joka korostaa opiskelijoiden aktiivista ja yhteistoiminnallista oppimisprosessia) ja tavoitteena on oppimisen organisoiminen PBL-syklioppimisen mallia hyödyntäen. Alastalon ja Salmisen (2015) tekemässä kirjallisuuskatsauksessa kuvaillaan ongelmalähtöisen oppimisen tuottamia oppimistuloksia terveysalan koulutuksessa ja terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ongelmalähtöisestä oppimisesta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ongelmalähtöinen oppiminen kehittää terveysalan ammateissa tarvittavia taitoja, kuten työelämätaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä yhteisöllisen oppimisen taitoja. Johtopäätöksissä painotetaan myös sitä, että on huolehdittava opiskelijoiden riittävistä opiskeluvalmiuksista erityisesti itseohjautuvan oppimisen suhteen. (Alastalo & Salminen, 2015, 171-182)
Paljon on meillä vielä haasteita edessä ja toivon, että saan olla mukana uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa. Itsekin olen sitä mieltä, että ennen kuin ongelmaperustainen oppiminen kantaa hedelmää, täytyy pohjatyöt tehdä kunnolla. Digiosaaminen ja tiedonhakutaidot täytyy opintojen alkuvaiheessa nousta keskiöön. Tällä hetkellä oman kokemuksen perusteella tiedonhakutaidot ovat opiskelijoilla ”lapsenkengissä”. 8 kuukauden opettajaurani aikana en ole törmännyt koviin moneen diginatiiviin. Kurssillani on tutkimustehtävä naisen hoitotyöhön liittyen, niin kyllä on vaikea löytää ajankohtaisia, uusia ja tieteellisiä artikkeleita. Artikkeliksi ehdotettiin esimerkiksi Kauneus ja terveys -lehden juttua.
Turvallisuus osaaminen
Meillä jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen. (Perustuslaki 2 §7) Meillä jokaisella on myös oikeus turvalliseen opiskelu ja työympäristöön, sisältäen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallinen koulu rakentuu oppilaiden, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat oppilaitoksen määrittelemään toimenpiteet ja työn- ja vastuunjaon erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi. (Opetushalllitus, 2016)
Turvallisuus on taattava joka tilanteessa. Omassa työssäni fyysinen turvallisuus on koulurakennuksen, opetustilojen ja välineiden kunnossa pitämistä myös fyysiseen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota työssäoppimispaikoissa. Sosiaalinen turvallisuus lähtee siitä, että jokainen voi olla opetustilanteissa ja yleensäkin koulualueella oma itsensä ryhmän/yhteisön jäsenenä. Tätä turvallisuutta parhaiten mielestäni rakennetaan ryhmäytymisellä ja koulun yhteisten tapahtumien järjestämisellä niin, että opiskelija tuntee itsensä tervetulleeksi ja osallistuvaksi. Myös opettajan ja oppilaan välisellä vuorovaikutuksella lienee merkitystä sosiaaliseen turvallisuuteen. Psyykkisen turvallisuus luodaan turvallisella ilmapiirillä ja turvallisella oppimisympäristöllä.
Pelastuslaki (379/2011), poimintoja opettajan työtä ajatellen:
parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia
onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti.
jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.
rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä.
Pelastussuunnitelmasta pitää löytyä seuraavat asiat:
vaarojen ja riskien tunnistamisesta ja ehkäisemisestä
rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
käyttäjille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
mahdollisista muista omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä
Lapin AMK:n pelastussuunnitelma ei ole avoimessa käytössä, löytyy intrasta ja päivitetty viime vuonna.
Omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa turvallisuuteen. Asenne ratkaisee. Jokainen huolehtii, että paikat/tilat pysyvät kunnossa ja epäkohtiin puututaan heti. Läheltä piti -ilmoituksia tehdään ja tiedon kulkuun on hyvä panostaa. Pelastautumisharjoituksiin on myös hyvä osallistua.
Työturvallisuuslaki (730/2002), poimintoja opettajan työhön:
parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja
lakia sovelletaan myös opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä
työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä
työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen
yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla
työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita
työpisteen ergonomiat ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon.
Oppilaitoksilla on oltava suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Lapin Amk:lta löytyvät seuraavat suunnitelmat (turvallisuuskansio):
Opettajan tulee arjen työssään huomioida kaikkien turvallisuus ja mielestäni sitä edistää hyvä ryhmäytyminen ja pelisäännöt. Häiriötekijät on hyvä pyrkiä kitkemään heti pois. Katsoin Amokin sivulla olevan videon koulukiusaamisesta http://youtu.be/8wE4uVNHK9E. Opettaja teki välittömästi johtopäätöksen, että yksin istuva poika on syyllinen. Olisi ollut syytä katsoa ympärille ja ihmetellä mitä täällä on tapahtunut.
Opettajan on hyvä tietää myös oppilaiden taustatietoja, varsinkin sairauskohtauksen varalta https://www.youtube.com/watch?v=C0sVmn7Shto&feature=youtu.be Tässä kyseisessä videossa opettajan olisi mielestäni pitänyt juosta viimeisenä ja olla selvillä jo etukäteen oppilaan astmasta sekä olla valmiudessa, jos astmakohtaus yllättää. Vastuu on mielestäni molemmilla, oppilaalla ja opettajalla.
Tulipalotilanteita ja pelastautumisharjoituksia on syytä harjoitella säännöllisesti. Jokaisen oppilaitoksessa toimivan on tiedettävä hätäpoistumistiet sekä oikeissa tilanteissa pystyttävä toimimaan johdonmukaisesti. https://www.youtube.com/watch?v=kysAtI03Wig&feature=youtu.be videolla opettajan olisi pitänyt pystyä ottamaan tilanteessa johtovastuu ja ohjattava rauhallisesti opiskelijat lyhyintä reittiä ulos ja pysäköidä auto parkkipaikalle. Kiire tahtoo vaivata meitä kaikkia arjen ahertajia J
Suomessakin on surullisia tarinoita koulusurmista ja uhka tilanteista kouluissa. Uhkatilanteisen ja koulusurmien taustalla ovat usein koulukiusaaminen, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat. Oppilaitoksen uhkatekijä videossa https://www.youtube.com/watch?v=TEnnvqxUMCk&feature=youtu.be opettaja olisi voinut käsitellä kotitehtävä asiat pojan kanssa myöhemmin ja uskon, että pojalla oli jo ollut nähtävillä muitakin ongelmia, poissaoloja, suorittamattomia kursseja, vetäytyvä käyttäytyminen ja yksinäisyys, näihin asioihin olisi hyvä puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Oppilaitoksilla on varhaisen puuttumisen toimintamalli. Lapin amk varhaisen puuttumisen mallin lisäksi oppilaille toimii erilaisia ryhmiä parempaan arkeen ja estämään syrjäytymistä ja saattamaan opinnot päätökseen:
Tietoturva on tärkeä asia, itse olen pyrkinyt siihen, että tietokone ei koskaan jää lukitsematta, tentit ovat lukitussa kaapissa ja työhuoneen ovi lukossa, jos en siellä ole. https://www.youtube.com/watch?v=lV56HIQqxp8&feature=youtu.be tietoturvaa käsittelevässä videossa opettaja ei olisi missään nimessä saanut antaa oppilaille avaimia ja päästää heidät käymään siellä ja sitten lukita tila.
